Kuutola halutaan suojeltavaksi, takana mielenkiintoinen historia

Vilppula-Seura on tehnyt Mänttä-Vilppulan kaupunginhallitukselle oikaisuvaatimuksen Vilppulan asemanseudulla sijaitsevan Kuutolan rakennuksen myymisestä 5300 eurolla yksityiselle henkilölle.

Kuutolasta tehtyä kauppaa seura pitää epätarkoituksenmukaisena, 5300 euron kauppahintaa rakennuksen arvoon nähden alimitoitettuna ja vaatii myyntiprosessin keskeyttämistä.

Mikäli Mänttä-Vilppulan kaupunginhallitus katsoo kaupungin taloudellisen tilanteen vaativan Kuutolan myyntiä pikaisesti, Vilppula-Seura tarjoutuu ottamaan vastuulleen Kuutolan ylläpitokulut ja pyrkii löytämään sille yhteisöä hyödyttävää käyttöä, todetaan oikaisussa.

Joulukuussa seura on myös tehnyt rakennussuojeluesityksen Kuutolasta pirkanmaan Ely-keskukselle. Sitä varten on selvitetty Kuutolan historiaa pitkältä ajalta ja tuotu esiin rakennukset valtakunnallisesti merkittäviä piirteitä. Allaoleva on lainattu esityksestä.

Sotahistorian kannalta Kuutola on osa Vilppulan aseman seutua, joka oli merkittävässä roolissa vuoden 1918 sodassa helmi-maaliskuun aikana, jolloin eversti Wetzerin johtama valkoinen armeija oli Vilppulassa.

Kuutola esiintyy esimerkiksi vuoden 1918 valokuvissa, joita on teoksissa Suomen vapaussota 1918, Suomen vapaussota kuvissa I-II. Punaiset pommittivat Vilppulan asemaa keväällä 1918 ja tuolloin ainakin yksi pommi putosi myös Kuutolan pihaan.

Suomen Vapaussota vuonna 1918 IV osassa on "Kantolan kutoja- ja käsityökoulu", joka tarkoittaa Kuutolaa. Sen tekstin mukaan rakennus oli päälliköiden majapaikka, ruokala ym. Vilppulassa.

Taloon oli todennäköisesti majoittunut helmi- ja maaliskuulla 1918 valkoisten Vilppulan rintamaa johtanut eversti Martin Wetzer. Kuutolasta johdettiin valkoisten tärkeimmän rintaman eli Vilppulan rintaman taisteluita.

Avoin kysymys on toistaiseksi myös se, asuiko Mannerheim Tampereen operaation aikana rautatievaunussaan asemalla vai tuliko hänkin Kuutolaan.

Parhaillaan on käynnissä Suomen sisällissotamuseo ry:n käynnistämä esiselvityshanke, jonka aikana on tarkoitus myös kartoittaa tarkemmin, miten Kuutola rakennusta käytettiin sodan aikana. Onko paikkakunnalla säilynyt suullista perimätietoa, joka täydentää tietoja Vilppulan aseman alueen rakennusten käytöstä sisällissodan aikana.

Kuutola on myös osa arkkitehtuurin historiaa.

Kuutola on rakentunut kahdessa vaiheessa. 1800-luvun lopussa valmistuneen aupparakennuksen jatkoksi tilattiin arkkitehti Wivi Lönniltä suunnitelma rakennuksen aajentamiseksi. L

Laajennusosa edustaa arkkitehti Wivi Lönnin 1900-luvun alun töitä. Puuarkkitehtuurissa on nähtävissä vielä kertaustyylien tai ns. sveitsiläistyylin vaikutusta. Erityisesti näyttävä kuistiosa on tyypillinen huvila-arkkitehtuurin elementti.

Jatko-osa oli aluksi hirsipintainen. Vuorilaudoituksen asentamisajankohta on tutkimatta, sillä kohteesta ei ole tehty rakennusinventointia. Niinpä myös tiedot sisätilojen mm. huonejakojen muutoksista puuttuvat. Näitä tietoja on mahdollista kerätä paikkakunnalla tehtävillä haastatteluilla, sillä vielä on tavoitettavissa useita henkilöitä, jotka ovat asuneet rakennuksessa.

"Wivi Lönnin tuttavapiiri oli hyvin laaja, ja tällä oli olennaista merkitystä myös hänen asiakaskuntansa muotoutumisessa. Hänet tunnettiin eteväksi ja erityisesti taloudelliseksi arkkitehdiksi, mikä puhutteli varsinkin sellaisia organisaatioita, jotka halusivat mielellään tukea naisarkkitehteja, mutta joilla oli vain rajallisesti rakennusvaroja. Yksi tällaisia varhaisia tilaustöitä oli Tampereen Talouskoulun suunnittelu, joka tuli Lönnille 1902. Merkittävää Lönnin uralle oli myös hänen Helsingin Sörnäisiin 1906 suunnittelemansa Ebeneser-lastentarhaseminaari. Sen ansiosta hän tuli tunnetuksi erilaisissa naisten johtamissa järjestöissä, niistä huomattavin Helsingin Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys (NNKY), joka antoi mittavan liittotalonsa suunnittelun Lönnille 1920-luvun alussa." Kansallisbibliografia.fi

Koulun perusti yksityishenkilö, Eriika Mattila ja Vilppulan asemalla sijaitsevan Kuutolan Käsityö-, talous ja kasvitarhakoulun voi katsoa edustavan juuri em. maaseudun naisille suunnattua, yksityisin aroin rakennettua oppilaitostyyppiä. Vertailukohtana esim. Lönnin 1903 suunnittelema Haapaveden kasvitarha- ja keittokoulu, jonka perusti ruustinna Nora Pöyhönen.

Paikallishistoriallista merkitystä Kuutolalla on 1800-luvun lopulta lähtien.

Rakennuksessa on toiminut 1800-luvun lopulla ns. Soilusen kauppa. Vuonna 1904 aloitti toimintansa Kuutolan kutomakoulu (Kuutolan kutoma-, käsityö-, talous ja kasvitarhakoulu).

Pihapiiriin kuuluivat laajat kasvitarhamaat, jotka ulottuivat silloisen Mäntän tehtaan apearaiteisen radalle saakka. Kuutola rakennettiin rautatieaseman viereen. Aseman yhteyteen oli syntynyt Vilppulan keskus Tampereen-Vaasan radan avaamisen jälkeen.

Kutomakoulun lopettamisen (1924) jälkeen rakennuksessa oli Vilppulan seurakunnan toimintoja sekä Vilppulan KOP:n konttori. Myös pankinjohtaja asui Kuutolassa jonkin aikaa. 1930-luvulla Kuutolassa kursseja pitivät Vilppulan Martat. Rakennuksen yläkerta oli vuokrattuna asunnoiksi.

Vuonna 1973 Kuutola palasi jälleen käsityön ja kotiteollisuuden tyyssijaksi, kun kotiteollisuuden neuvonta-asema aloitti siinä jälleen toimintansa. Tässä käytössä Kuutola oli vuoteen 2010 saakka.

Jos sinulla on tietoja tai tarinoita Kuutolasta, voit kirjoittaa ne jutun alla olevalle kommentointipalstalle. Kuutolasta lisää myös torstaina 15. joulukuuta ilmestyvässä KMV-lehdessä.