Aito perunalaatikko ei kaipaa siirappia
- Imelletty perunalaatikko syntyy jauhoisista perunoista ajan ja kärsivällisyyden kanssa, tietää vuosikymmenet laatikoita tehnyt Raili Nieminen.
Raili Niemisen mukaan imelletyn perunalaatikon tekeminen ei ole kiireisen ihmisen puuhaa. Hän oppi aidon hämäläisen perunalaatikon tekemisen omalta mummoltaan Yläjärven talossa Pohjaslahdella.
– Mummo teki imellettyä perunalaatikkoa usein, ei pelkästään jouluksi. Lauantaina hän leipoi ensin leivät ja sokerikakun ja laittoi lopuksi uuniin perunalaatikon. Myöhemmin sain lisäoppia omalta äidiltäni, joka myös oli hyvä ruoanlaittaja.
Omassa kodissaan Raili Nieminen imellytti perunalaatikot joka joulu vuosikymmenien ajan, vaikka välillä perhe viettikin aattoa mummolassa. Nykyään hän tekee laatikoita aikuisten poikiensa perheille ja itselleen sen verran, kuin arvelee saavansa ruokavieraita joulun aikaan.
Hän teki työuransa keittiöalalla ja ehti tehdä monet perunalaatikot myös asiakkaille.
– Joskus, jos oli oikein kiire, oli perunalaatikko imellytettävä siirapilla. Kotona en ole tehnyt niin koskaan.
Imelletyn perunalaatikon tekemisessä tarvitaan ennen muuta aikaa ja kärsivällisyyttä. Imellyttämiseen kuluu vähintään kahdeksan tuntia, mutta survoksen voi antaa imeltyä vaikka yön yli, jos sille on tasaisen lämmin paikka.
– Ennen imellyttäminen onnistui hyvin, kun jokaisella oli puuhella, jonka kulmalle kattilan sai sopivan lämpimään paikkaan. Nykyään imellytän survoksen kuumassa vedessä tiskialtaassa, hän kertoo.
Altaan vesi pitää vaihtaa vähintään puolen tunnin välein. Jos imeltyminen keskeytyy, se ei lähde enää uudestaan käyntiin.
– Kattilan kansi on pidettävä tiukasti kiinni. Jos kansi on väljä, laitan kannen väliin leivinpaperin ja altaan päälle vielä pyyheliinan, jotta vesi pysyy kauemmin kuumana.
Ensimmäisen kerran hän kurkistaa kattilaan kolmen, neljän tunnin jälkeen. Jos pinta kiiltää, imeltyminen on lähtenyt käyntiin.
Raili Niemisen mukaan imelletty perunalaatikko syntyy parhaiten jauhoisista perunoista: Rosamundasta, Pidosta tai vastaavasta. Tällä kertaa hän tekee laatikkoa Siiklistä, joka sekin alkaa imeltyä hyvin.
Noin kilosta perunoita tehtyyn survokseen hän lisää desilitran verran vehnäjauhoja. Jauhot saa lisätä vasta, kun survos on jäähtynyt noin 40-50 asteeseen eli reilusti käden lämpöiseksi. Muuten jauhot palavat, eikä imeltyminen onnistu.
Imeltyneen survoksen Raili Nieminen ohentaa maidolla ja lisää suolan. Jos laatikko on imeltynyt hyvin, siirappia ei tarvita. Tässä vaiheessa laatikon voi myös pakastaa odottamaan joulua.
Perunalaatikko saa olla melko löysää, sillä sitä paistetaan miedossa lämmössä pitkään, jolloin se imeltyy vielä lisää.
2-3 tunnin paistaminen 125 asteessa tekee laatikosta tumman ruskeaa ja tuo kotiin huumaavan joulun tuoksun.



Hienoa, Raili Nieminen osaa tehdä oikeaa imellettyä perunalaatikkoa, perinteistä hämäläistä jouluherkkua. Noin se juuri menee, kuten hän kertoo. Ihmetyttää vaan suuresti, miten Atriakin makeuttaa perunalaatikon siirapilla ja panee tuotteelle nimeksi "Imelletty perunalaatikko".
Ilmoita asiaton kommentti