Kuorevedellä lennettiin satoja koelentoja sodan aikana
- Entinen koelentäjä ja insinöörieverstiluutnantti Jyrki Laukkanen muisteli vuosien 1940-1960 koelentotoimintaa Kuorevedellä.
- KUVAT
Kuudes tammikuun tapaaminen veti Kuorevesisalin kuulijoita täyteen. Tapaamisen aiheena oli tänä vuonna koelentotoiminta Kuorevedellä vuosina 1940-1960. Elävästi tapahtumista kertoi entinen koelentäjä, insinöörieverstiluutnantti Jyrki Laukkanen, joka ehti toimia uransa aikana ilmavoimien koelentäjänä yli 30 vuotta.
Koelentotoiminta alkoi Suomessa vuonna 1922 Suomenlinnassa, kun ensimmäinen lentokonetehdas alkoi toimia. Ensimmäiset koneet olivat vesikoneita, koska tuohon aikaan ei ollut kenttiä, mihin laskeutua. Kun tarve koelentämiseen kasvoi, aloitti Santahaminassa 11 vuotta myöhemmin toimintansa koelentue.
– 1920-luku oli varsin tuotannollista aikaa ja omia lentokonetyyppejä valmistui lähes vuosittain, Laukkanen kertoo.
Ensimmäisen kerran katseet suuntautuivat Kuorevedelle, kun Lentokonetehdas suunnitteli paikkaa sisämaahan vuonna 1936. Kolme vuotta myöhemmin Veljekset Karhumäki teki sopimuksen ministeriön kanssa lentokentän ja lentokonetehtaan rakentamisesta. Samalla myös Valtion lentokonetehdas aloitti toimintansa Hallissa, kun lentokenttä valmistui vuonna 1940.
Varsinainen koelentue aloitti toimintansa vuonna 1942, kun Saksasta lennettiin Kuorevedelle 10 Stieglitzit-konetta koelentueeseen. Ensimmäiset Kuoreveden omat koelentäjät olivat Eino Juurikas ja Uuno Karhumäki.
Tärkeimmät koelentoprojektit Kuorevedellä olivat Curtiss Hawkit, joita koottiin ja koelennettiin kaikkiaan 29 konetta. Lisäksi tehtaalla valmistettiin ja koelennettiin useita kotimaisia koneita sekä ulkomaalaisia muun muassa lisenssillä valmistettuja Fokkereita. Jyrki Laukkanen toteaakin, että tekniikassa työskenteleviltä tarvittiin valtavasti ammattitaitoa, sillä konetyyppejä oli sodan aikana kaikkiaan 27.
– Siihen aikaan ei ollut ohjekirjoja, mistä katsoa, Laukkanen totea.
Ensimmäinen kausi koelentämisessä päättyi Kuorevedellä 1959, kun lentokenttä sai uuden pinnan ja pituus kasvoi 1750 metriin. 1950-luvun hiljainen koelentokausi sai jatkoa 1960-luvulla, kun suihkumoottorikoneet saapuivat.
Tammikuun tapaamisessa kuultiin myös Kuorevesi-seuran keräämiä nauhoitteita entisajan elämästä Kuorevedellä. Seuran perustajäsen Aune Laaksi, jonka syntymästä tulee kuluneeksi tänä vuonna 100 vuotta, on elämänsä aikana haastatellut lukuisia ihmisiä. Laaksin tekemät nauhoitteet sisälsivät entisajan elämän muisteluita.
Lue lisää koelentotoiminnasta ja Tammikuun tapaamisesta maanantain 30. tammikuuta KMV-lehdestä.
