Saarestakin saadaan nyt puu liikkeelle
- Tero Puolitaival (oik.) ja Olli Papinsaari totesivat, että jäätie kestää hyvin Samuli Ikkalan jäälle ajaman metsäkoneen ja tukkikuorman yhteensä 40 tonnin painon
- KUVAT
Pitkästä aikaa tullut kunnon pakkastalvi on mahdollistanut myös saarissa olevat puusavotat, jotka eivät ole onnistuneet moneen vuoteen.
Kun Samuli Ikkala ajoi noin 40 tonnia kuormineen painavan Metsä-Häkkisen ajokoneen Vilppulan Ajosjärven Peltosaaren ja mantereen väliselle jäätielle, jää ei Tero Puolitaipaleen ja Olli Papinsaaren havaintojen mukaan edes notkahtanut.
Sata metriä leveään salmeen jäädytetyn tien kohdalla jään paksuudeksi mitattiin ennen savotan aloittamista 95 – 105 senttiä. Kun jäätien teko aloitettiin 20. tammikuuta, teräsjäätä oli 20 senttiä, sitten kolmen senttiä vettä ja päällimmäisenä 10 sentin kohvakerros.
– Jäädytyksen teetimme Vilppulan VPK:lla, joka hoiti sen talkoilla. Olosuhteet ovat olleet puolellamme, ja kaikki on sujunut hienosti, toteaa alueneuvoja Tero Puolitaival Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkasta.
Jäätien kustannuksiksi tuli noin kaksi euroa hakattavalta puukuutiolta, mikä on hänen mukaansa varsin pieni lisähinta saarisavotalle.
Peltosaareen pian vuosituhannen vaihteen jälkeen tehty leimikko on odotellut savottaa peräti yhdeksän vuotta. Pakkastalvi ja puun kysyntä eivät ole osuneet aikoihin kohdilleen hakkuun aloittamiseksi.
– Kun vihdoin saatiin kunnon talvi, sovimme Metsäliiton kanssa, että he ostavat saaren maanomistajilta puut, jos metsänhoitoyhdistys hoitaa jäätien tekemisen, Tero Puolitaival kertoo.
Metsäliitto lähti ostoesimies Olli Papinsaaren myös savottaan, jota leudot talvet ovat lykänneet.
– Tämän talven ostot oli kyllä tehty jo aika tappiin, mutta lähdimme silti talkoisiin, koska tämä leimikko on odottanut niin pitkään.
Edellisen kerran Metsäliitto ja Papinsaari ovat korjanneet puuta jäätien takaa Keurussaaresta kevättalvella 2003.
– Tarvetta saarisavotoille kyllä olisi, joten toivotaan tällaisia talvia jatkossakin, hän toteaa.
Osa saaren noin kymmenen hehtaarin pinta-alasta on aikanaan ollut peltoa, joka on metsitetty. Siellä ei ole hakattu 40 vuoteen, joten nyt korjattava puu on pääosin varsin järeätä. Puuta kertyy noin 1 500 kuutiometriä
– Savotta on tehty valikoivana hakkuuna käyttäen sekä ylä- että alaharvennusta. Puustoa jää aika paljon jäljelle, ja hakuuta tuskin huomaa järveltä päin. Myös luontoarvoja säilytetään, Puolitaival kertoo.
Saaresta saatava energiapuu, jota sitäkin tulee melkoinen määrä, menee poltettavaksi lähelle Mäntän voimalaitokselle.
