Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Mäntän Klubi – ainutlaatuinen ja hämmästyttävä rakennus

Luento kuultiin Autere-opiston yleisöluentona Mäntän Klubilla keskiviikkona 4. maaliskuuta illalla. Tarja Antikainen kertoi ennen luentoa, että sitä valmistellessaan hän huomasi jälleen sen, kuinka metsä- ja paperiteollisuuspaikkakunnilla toistuu sama ilmiö kokoontumistiloissa. Seurantalot, työväentalot ja klubit Ensin on aina tehty seurantalo, joka viittaa nuorisoseuratoimintaan ja 1800-luvun Agraari-Suomeen. Sen jälkeen tulivat työväenliikkeen työväentalot ja sitten yhtiöiden rakentamat tilat virkailijoilleen, kuten Mäntän Klubi. Rakennukset kertovat myös ajankohdasta, jolloin ne on rakennettu. Toisissa rakennuksissa näkyy selvästi merkkejä siitä, mitä tarkoitusta varten ne ovat alun perin rakennettu. Näkyy esimerkiksi se, että Jämsänkosken Ilveslinnan valmistuessa 1930-luvulla suojeluskuntatoiminta oli jo vakiintunut ja talon tilajaossa se oli otettu huomioon. Mäntän Klubi puolestaan rakennettiin ylimpien virkailijoiden majoituskäyttöön. – Mäntässä kokonaisuudessaan näkyy se, että täällä on ollut Thomén veljesten jälkeenkin merkittäviä arkkitehteja, kertoo Antikainen. Mäntän arkkitehtuuriin Antikainen uskoo olleen vaikutusta myös sillä, että teollisuuslaitosten omistajasuku Serlachiukset asuivat paikkakunnalla. Eivät vain rakennukset, vaan aikakauden kuva Antikainen kertoo, että metsäteollisuuspaikkakuntien rakennuskanta ja arkkitehtuuri on mielenkiintoista, se on paljon enemmän kuin vain kaunista arkkitehtuuria, jonka on suunnitellut joku tietty arkkitehti. Asiaa kun alkaa tarkastella lähemmin, niin huomaa että paikkakuntien arkkitehtuuriin sisältyy paljon koko aikakautensa kuvaa ja eri vivahteita, koko paikkakunnan ilmapiiriä. – Mäntän Klubi hämmästyttää koollaan ja klassisella kuosillaan ainakin niitä, jotka näkevät rakennuksen ensi kertaa, minua se hämmästyttää edelleen, kertoo Antikainen. Mäntän sellutehtaan rakennukset olivat isoja ja on varmaan haluttu, että Klubi tulee sopimaan samaan sarjaan, eikä ainakaan jää sellutehtaan ja ympäristönsä muiden rakennusten varjoon, eikä jää esimerkiksi vuonna 1915 valmistunutta Mäntän uutta työväentaloa, vaatimattomammaksi. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Mäntän Klubi ennakoi 1920-luvun klassismia G. A. Serlachius Oy:n rakennuttama Mäntän Klubi vihittiin käyttöön vuonna 1920. Rakennuksen suunnittelivat vuosina 1916–1917 Valter ja Ivar Thomé . Antikainen kertoo, että Mäntässä Kuuselaa vastapäätä ollut kasvihuone oli kuin Klubin pikkusisko tai pikkuveli, kasvihuoneen ikkunoiden jako ja niiden kasetointi oli sama kuin Klubissa, pylväät ja päätykolmio samoin. Antikainen kertoo, että Klubissa esiintyvä ilmeinen klassismi ennakoi jo 1920-luvun kuuluisaa klassismia. Hän kertoo, että Valter Thomé oli varsinainen tyyliniekka arkkitehdiksi, joka siirtyi tarvittaessa kansallisromantiikasta klassismiin ja käytti hyvin monenlaisia tyylejä suunnittelemissaan rakennuksissa. – Vastaavaa rakennusta kuin Mäntän Klubi, ei Valter Thomén kynästä ole syntynyt millekään muulle paikkakunnalle kuin Mänttään, kertoo Antikainen. "Vastaavaa rakennusta kuin Mäntän Klubi, ei Valter Thomén kynästä ole syntynyt millekään muulle paikkakunnalle." Tarja Antikainen