Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Kirja-arvio: Nuori Suomi 1918-1922

Suomi joutui itsenäisyytensä alkutaipaleella luovimaan erittäin sekaisessa kansainvälisessä maailmanpolitiikassa. Ei ollut helppoa pikku valtion poliittisella johdolla. Päättynyt vapaussotamme aiheutti päättäjiemme kesken monia ristiriitoja. Maailmansota oli lopuillaan ja Venäjällä riehui valkoisten monarkistien ja bolshevikkien välinen sisällissota, johon osallistuivat useat Euroopan maat, myöskin Suomi. Saksan apua vuonna 1918 on arvosteltu kovasti. Epäilty sen pyyteettömyyttä. Olihan keisarillisella Saksalla avulle toki paljon omia tarkoitusperiä, mutta kyllä kyseisen maan kanssa, ”miehitys” loppuun asti vietynäkin, olisimme pärjänneet paremmin kuin bolshevikkien hallinnoimana. Maatamme pyrittiin sitomaan Saksaan, jopa saksalaista kuningasta myöten. Olisiko se ollut maankaatoasia, jos Suomesta olisi syntynyt hallinnoltaan perustuslaillinen monarkia? Tällaisia, erittäin hyvinvoipia valtioita on Euroopassa useita. Ei tarvitsisi naistemmekaan tänä päivänä ihailla vieraita prinsessoja kun niitä olisi omasta takaa. Pietarin kaupungin valtausta suunniteltiin monella taholla. Myöskin Mannerheimin johdolla. Ranska ja Englanti siihen meitä suorastaan usuttivat, mutta eivät halunnet sitoa liiaksi omia käsiään. Tähän Suomen hyökkäyshalu enemmälti lopahtikin. Venäjän valkoinen monarkistijohto ei hyväksynyt maamme irtoamista emämaasta. Se oli suuri este kaupungin valtaamishalulle suomalaisten voimin. Millä perusteella voidaan väittää, että hyökkäys Pietariin olisi ollut katastrofi maallemme, jos Venäjä sen johdosta olisi pirstoutunut pienempiin osiin jo tuolloin, eikä vasta vuonna 1991? Tämän nähtävissä olleen häviön mahdollisuuden ovat todenneet monet bolshevikkijohtajat. Heimosodilla pyrittiin valtioaluettamme laajentamaan kun siihen oli selvä historiallinen mahdollisuus. Osittaisena tarkoitusperänä heimokansan vapauttaminen bolshevismin ikeestä. Muitakin syitä oli. Tällaista pitävät perusteet sisältävää ”imperialismia” harrastavat kaikki valtiot otollisen hetken tullen. Miksi Suomi olisi ollut poikkeus? Jälkikäteen voidaan toki ihmetellä Suomen päätöksenteon monia haarautumia. Väittää niitä suuruudenhulluiksikin. Asioita on kuitenkin katsottava sen hetkisestä perspektiivistä: olosuhteista ja tietämyksestä jotka olivat tuolloisen päätöksenteon perusteina. Jälkikäteisjossittelut sikseen, varsinkin liian syyllistävästi! Eurooppa asettautui 1.maailmansodan jälkeen uuteen järjestykseen. Valtioita ja hallintoja pirstoutui, uusia muodostui ja erilaisia liittoutumia syntyi taas kerran. Neuvostoliiton ja sodan hävinneen Saksan välinen Rapallon yhteistyösopimus yhtenä merkittävämmistä. Synnytettiin Kansainliitto estämään uusia sotia. Suomen itsenäisyys tunnustettiin yleisesti, ja se lujittui vuosien myötä. Maastamme rakennettiin länsimainen, demokraattinen, hyvinvoipa tasavalta. YTT Risto Volanen ei tuo esiin juurikaan uutta historiatietoa vuosilta 1918-1922. Mutta kirja on mainio lisä historiatietämyksellisenä kertauksena. Kirjassa on selventävät karttapiirrokset.