Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit Eurovaalikone

Cawènin maalaamat Mäntän kirkon alttaritaulun mänttäläismallit ovat poissa - tytär kertoo äitinsä ja mummonsa tarinan

Maankuulun taiteilijan Alvar Cawènin maalaamassa Mäntän kirkon alttaritaulussa nuori vaaleatukkainen äiti pitää lasta sylissään. Aiheena on Neitsyt Maria Jeesus-lapsi sylissään. Alttaritaulun mallit olivat mänttäläisiä. Madonnan ja lapsen mallina oli Joenniemen kartanon karjakko Tyyne Helin ja hänen vauvansa Sirkka Partanen . Torstaina vietettiin koskettavia hautajaisia. Sirkka Partanen (1927-2019) kuoli tämän vuoden tammikuussa 91-vuotiaana Keuruulla. Partanen halusi tulla haudatuksi Mäntän hautausmaalle vanhempiensa Tyyne Helinin (1899-1983) ja Urho Helinin (1893-1973) hautaan. Haudasta on näköyhteys vainajien entiseen kotitaloon Rajakadulle. Uurnan laskivat Partasen tytär Tuula Antti-Poika ja Esko Antti-Poika Kirkkonummelta. He halusivat kertoa Tyyne Helinin ja Sirkka Partasen elämästä, koska alttaritaulun mallit ovat paikallista ja kansallista kulttuurihistoriaa. Cawènin alttaritaulu on sangen erikoinen aiheeltaan. Usein alttaritaulussa on Jeesus aikuisena apostoliensa kanssa tai ristiinnaulittuna. Mäntän alttaritaulussa myös maisema on paikallista. – Serlachius haki palkollisia kartanoon vuonna 1926. Tyyne ja Urho tulivat valituiksi, minkä jälkeen he menivät naimisiin. Isoisä oli kartanon pehtoori ja isoäiti karjakko. – Serlachius oli antanut suurta arvostusta osoittaneen työtodistuksen rouva Tyyne Helinille valtakunnallisia palkintoja voittaneen karjansa hoitamisesta. Vuonna 1927 syntyy äitini, Tuula Antti-Poika muistelee. Perhe asui Autereen tuvan yläkerrassa noin kymmenen vuotta. Tuula Antti-Poika muistelee, että rouva Ruth Serlachius kutsui karjakkoaan kylään ja tälle tarjottiin keksiä. Pariskunta oli Serlachiuksen palveluksessa yli 30 vuotta. Esko Antti-Poika kertoo, että Urho Helinin jäämistössä on harvinainen Serlachiuksen 30-vuotinen kunniamerkki. Esko Antti-Poika kertoo, että Tyyne Helin päätyi Cawènin malliksi, kun taiteilija oli nähnyt hänet laitumella karjaa hoitamassa. Taulun lampaat olivat Gösta Serlachiuksen tahto, ja ne symboloivat seurakuntalaisia. –  Isovanhempani ostivat omakotitalon Rajakatu 10:stä, ja äitini kävi täällä koulut ja oli pikkulottana. Hän oli juoksutyttönä Valkoisessa talossa ja lähti sitten opiskelemaan kauppakouluun Tampereelle. Siellä hän tapasi isäni ja he muuttivat Kemiin, jossa isäni toimi Kemin kaupungin sähkölaitoksen johtajana ja oli sähköistämässä Lappia. Perheeseen syntyi kolme lasta, minun lisäkseni kaksi poikaa, Tuula Antti-Poika kertoo. Kemistä pariskunta palasi Mänttään tyhjilleen olleeseen Rajakatu 10:n taloon. Isän sairauden vuoksi perhe muutti myöhemmin Keuruulle. Puolison kuoltua Sirkka Partanen eli yli 30 vuotta leskenä. – Sirkan oma tahto oli päästä äitinsä hautaan, hänen puolisonsa on haudattu Keuruulle. Lapsuudenmuistot ja läheinen kotitalo olivat hänelle tärkeitä, Tuula Antti-Poika muistelee haudan äärellä.