Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Mustalaismäki Hanno Aallon taulussa

Kuoreveden kotiseutumuseolla isännän kamarin seinällä on taulu, jossa on tekijän signeeraus H. Aalto . Maalauksen aihe on monelle vanhemmalle kuorevesiläiselle tuttu. Tauluun on ikuistettu kuuluisa Mustalaismäki, jossa ison kiven takaa postinryöstäjä Hallin Janne hyökkäsi lokakuisena iltana 1. lokakuuta 1867. Postimies-raukka sai surmansa ja hänen kuljettamansa rahalähetys uuden kyydin. Mustalaismäestä ja erityisesti sen tien viereisestä kivestä tuli tunnettu. Sitä käytiin vuosikymmenten mittaan joukolla katsomassa, ja ihmeteltiin tapahtunutta. Kivi ja mäki on sittemmin nähty kuvattuna lehtien palstoilla, kotialbumeissa, ja on se muka elokuvassakin. Muka siksi, että Hallin Jannen kiveksi filmiin sopiva löytyi Seutulasta, kun Fenno-Filmin Esko Töyri kuvasi Hallin Janne -elokuvaa kesällä 1950. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Kuvasi Töyri filmiä Kuorevedelläkin tuona kesänä, mutta ei jostakin syystä kelpuuttanut aitoa Mustalaismäkeä ja sen kiveä kuvauksiinsa. Taulun malliksi Mustalaismäki kelpasi Hanno Aallolle . Hän oli syntyjään Raivonen ja otti paremmalta kuulostavan nimen Aalto vasta myöhemmin. Aalto oli syntynyt tammikuun alussa 1896 Jämsässä, mutta perhe muutti Kuorevedelle loppuvuodesta 1898. Perheen koti oli muutamia kilometrejä Jämsän suuntaan ja tieltä lähtevän metsätaipaleen päässä. Aalto ilmeisesti taivalsi tuota taulunsa aiheen mäkeä kerran jos toisenkin. Aalto nähtiin Mäntässäkin nuorukaisena, kun hän alkoi vuonna 1915 G. A. Serlachiuksen paperitehtaalla työt leikkuukoneen apumiehenä. Helsinki kuitenkin houkutteli, ja uusi työpaikka löytyi VR:n konepajalta, jossa Aalto toimi uuttajana, hitsaajana, koko muun työuransa ajan. Taiteilija Aalto kirjasi nimiinsä muitakin tauluja, koska maalaus oli hänen lempiharrastuksiaan. Hän oli myös aktiivinen valokuvaaja, mistä sai kunniakirjan Työväen kamerakerhon valokuvauskilpailusta. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Perikunta saattoikin luovuttaa Tampereen Työväen Arkistoon laatikollisen valokuvien negatiiveja. Taiteilijalla oli lisäksi erikoinen harrastus: astrologia. Hän laati horoskooppeja sukulaisilleen ja omaisilleen. Nämä eivät olleet mitään nykyajan mukaisia puppugeneraattorin tekstejä vaan vuoden kierron mukaan tehtyjä horoskooppikiekkoja. Opit tähän harrastukseen Aalto oli lukenut vuonna 1920 painetusta New Yorkin uutisten julkaisusta Astrologian Opas . Taiteilijan monipuolisuus ilmeni myös siinä, että Aalto kirjoitti pakinoita, näytelmiä kuunnelmia ja runoja. Aktiivisuudesta hän vastaanotti Helsingin Yliopiston kansanrunoustieteen laitoksen kiitoskortin vuonna 1974. Hanno Aalto kuoli joulukuussa 1984 Helsingissä 88-vuotiaana. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Taiteellista lahjakkuutta Hanno Aallon suvussa oli lisääkin. Hänen Kuorevedellä vuonna 1909 syntynyt veljensä Paavo Raivonen oli tunnettu Dallapé-orkesterin muusikko, joka oli jo nuorena opetellut taitavaksi haitarin soittajaksi. Raivonen soitti lisäksi tenori- ja sopraanosaksofonia, viulua ja klarinettia. Hän oli sittemmin mukana kaikissa yhtyeen levytyksissä, joita 1930-luvulla tehtiin lähes tuhat. Tuon ajan kevyen musiikin soittajista Raivosella on Ylen arkistossa eniten tallenteita. Taulun taustatietoineen lahjoitti museolle taiteilijan tyttären Meeri Aallon kuolinpesän puolesta Marja-Liisa Tirkkonen kesällä 2009. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Mustalaismäki ja kivi näkyvät näin vielä edes taulussa, sillä tien kunnostajat tuhosivat mäen ja hautasivat kiven. Vain kulma jäi näkyviin, vaikka säilymistä luvattiin jopa lehtien palstoilla.