Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Pekka Ruokola: "Nyrkkeily oli vain mukava harrastus"

NYRKKEILY Pekka Ruokola , 69, syntyi Koskenpäällä ja tutustui nyrkkeilyyn nuorena asuessaan Vilppulassa. Ruokola edusti seuratasolla Vilppulan Veikkoja, Mäntän Urheilijoita ja Tampereen Voimailuseuraa. Hän voitti Suomen mestaruuden vuosina 1974, 1976, 1977, 1978, 1979 ja 1982. Hän voitti myös kaksi Pohjoismaiden mestaruutta, poliisien Euroopan-mestaruuden sekä useita kansainvälisiä turnauksia. Hän edusti Suomea Montrealin olympialaisissa vuonna 1976. Häneen oltiin uran aikana yhteydessä sekä Suomesta ja Ruotsista ammattilaiseksi ryhtymisestä, mutta hän kieltäytyi. Ruokola kävi poliisina koko ajan vuorotöissä ja palkallisia vapaapäiviä sai vain olympialaisiin ja maaotteluihin. –  Pidin koko ajan nyrkkeilyä vain mukavana harrastuksena, enkä suhtautunut siihen liian vakavasti. Kieltäydyin myös EM- ja MM-kisoista lasten syntymien aikoihin, kertoo Ruokola. Ennen nyrkkeilyn aloittamista Ruokola oli jo harrastanut hiihtoa ja juoksua. Yhteiskoulussa hän oli luokkansa kärkipäässä kummassakin lajissa. Varsinaista esikuvaa ei nyrkkeilyn aloittaessa ollut, vaan lajin harrastus alkoi ihan mielenkiinnosta muutaman kaverin kanssa. Myöhemmin tietysti olympiavoittajat ja maailmanmestarit kiinnostivat. Raskaan sarjan painoraja oli Ruokolan aktiiviaikoina yli 81 kiloa. 188-senttisen miehen ottelupaino oli aluksi 83–84 kiloa, mutta nousi uran loppuvaiheessa 87–88 kilon vaiheille. Tuolloin ei ollut mitään ylärajaa raskaassa sarjassa ja Ruokola olikin aika pienikokoinen sarjaansa. Usein vastustajat olivat huomattavasti pidempiä ja painavampia. –  Nyrkkeily on todella rehti laji, kehässä katsotaan sääntöjen mukaan, kumpi on parempi ja ottelun jälkeen ei kanneta kaunaa, kertoo Ruokola. Hän kertoo, että tietty jännitys ennen kehään menoa purkautuu kehässä ja ottelun jälkeen tulee hyvänolontunne, varsinkin jos on voittanut. Tietysti tappio aina harmitti, mutta erityisesti silloin, jos ei ollut pystynyt parhaaseen suoritukseensa. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Ruokola kertoo, että alusta asti nyrkkeilijänä hän pyrki suojelemaan itsensä vastustajan iskuilta mahdollisimman hyvin. Liikkumaan siten, ettei jää vastustajan kovien iskujen alle, reagoimaan ja lyömään nopeasti, kun sopivia paikkoja syntyi. Lisäksi hän hoiti peruskuntoaan juoksemalla paljon, eikä pahemmin väsähtänyt otteluissa. –  Nyrkkeilyssä tärkeää on hyvä suojaus ja liikkuminen sekä vastustajan lukeminen niin, että pystyy torjumaan hyökkäykset ja pääsee itse osumaan, kertoo Ruokola. Nyrkkeily on opettavainen laji, kertoo Ruokola, siinä oppii kunnioittamaan muita ihmisiä ja samalla oma itsetunto kasvaa ja myös itsehillintä. Lajista harrastaja saa paljon hyviä eväitä elämään. Nyrkkeilyharjoituksissa käyvien käyttäytymiseen saleilla ja salien ulkopuolella kiinnitetään paljon huomiota. Epäasialliseen käyttäytymiseen puututaan. Pyritään siihen, että harrastajat käyttäytyvät esimerkillisesti. Amatööri- ja ammattilaisnyrkkeilijöillä on paljon eroa keskenään. Amatööreillä on yleensä kovempi tempo otteluissa, koska ratkaisu täytyy saada aikaan kolmessa erässä, kun taas ammattilaiset ottavat yleensä rauhallisemmalla rytmillä, kun eriä on enemmän. Amatööreillä kehätuomari keskeyttää nopeasti ottelun, jos se alkaa käydä yksipuoliseksi, kun taas ammattilaisilla ottelun annetaan jatkua pidempään, vaikka toinen olisi pahasti alakynnessä. Amatööreillä kehätuomari puuttuu helpommin pieniin rikkeisiin. Ammattilaisilla on pienemmät nyrkkeilyhansikkaat, kuin amatööreillä. Ammattilaisotteluissa nyrkkeilijöille voidaan laskea lukua useamman kerran, amatööriottelu keskeytetään helpommin. Aktiiviuransa jälkeen Ruokola on toiminut nyrkkeilyn kehä- ja arvostelutuomarina. –  Varmaan tuomariksi ryhtymiseen vaikutti sekin, kun vanhempi poikani Juha Ruokola aloitti nyrkkeilyn harrastamisen ja olisin siitä syystä kuitenkin kiertänyt kilpailuissa hänen mukanaan, joten samalla pystyin toimimaan tuomarina, kertoo Ruokola. Juha Ruokola on myös menestynyt nyrkkeilijä. Mänttä-Vilppula on Ruokolalle edelleen tuttu paikka, vaikka hän on asunut Lempäälässä vuodesta 1982 lähtien. Hänen puolisonsa on Mäntästä lähtöisin ja seudulla asuu Ruokolan sukulaisia. Kesäisin Mänttä-Vilppulassa tulee vietettyä paljon aikaa. Ruokolan perheeseen kuuluu puoliso, kaksi poikaa sekä viisi lastenlasta. Harrastuksekseen Ruokola tekee reippaita kävelylenkkejä lähes päivittäin ja käy joskus kuntosalilla. Tuomaritehtävät jatkuvat edelleen, hän on toiminut tuomarina yli tuhannessa kilpailussa ja tuomittuja otteluita on kertynyt jo lähes 10 000. Edit 2.5.2020 kello 13.20. Pekka Ruokola kommentoi: Jutussa oli virheellisesti se, että olemme vaimoni kanssa Mäntästä. Asuimme molemmat koko ajan Vilppulassa, töissä kävimme Mäntässä. Harjoituksissa kävin Mäntässä.