Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Suomalainen hiihtäjälegenda: Juha Mieto

Juha Miedolle tulevaisuus oli pienestä pitäen selvää: hänestä tulisi reilu työmies ja olympiaurheilija. Ja näihin tavoitteisiinsa hän pääsikin. Hyvän peruskunnon Mieto saavutti kotitilan töissä lapsesta asti puurtaessaan. Metsätyötkin tulivat tutuiksi. Hän parkkasi jo alakoululaisena 25 motin kuorintaurakan!? Kurikan jätille urheilu toi kansakoulupohjalta muassaan sellaisia elämänkokemuksia ja näkymiä, joita ei olisi minkäänlaisilla maisterin papereilla tullut eteen. Juha on kätellyt elämänsä aikana useita presidenttejä, ja jopa kuninkaallisia. Nähnyt kilpailureissuillaan maailmaa laidasta laitaan. Saanut elinikäisiä ystäviä kilpakumppaneista useasta maasta ja monenlaisen urheilun parista. Paitsi, että oli loistava hiihtäjä, oli Mieto myös hyvä moukarinheittäjä ja lentopalloilija. Eikä suunnistuskaan lajina ollut vieras. Monet Jukolan viestit tuli mukana kolutuksi. Seurauskollinen ”Mietaa” oli koko urheilu-uransa ajan; kilpaili aina Kurikan Ryhdin väreissä. Tietokirjailija Hellevi Pouta käy kirjassaan läpi Miedon, ja samalla koko 70-80- lukujen suomalaisen hiihtourheilun tähtihetket. Mutta myös pettymykset. Hiihdon suurkisoissa tuli ”Pitkä-Jussille” (197 cm) roppakaupalla monenlaista mitalia, mutta henkilökohtainen kultamitali jäi tunnetusti Lake Placidissa sadasosa sekunnin päähän. Aikansa asia kismitti, mutta ei enää, olihan se ainutlaatuinen häviö hiihdon historiassa. Miedon kilpailu-uralle osui kaksi hiihtolajiin tullutta käänteentekevää uutuutta. Kun muovisuksi korvasi puusuksen jouti jälkimmäinen saunan pesään. Kaikille asia ei heti selvinnyt. Sitten tuli kuvioihin luistelutyyli. Se merkitsi myös Miedon kansainväliselle hiihtouralle päätepistettä, sillä hän ei halunnut panostaa enää kyseiseen hiihtotyyliin. Iän puolesta olisi voinut vielä jatkaakin. Elämä koitteli Mietoa ikävällä tavalla hiihtouran jo päätyttyä, kun puoliso Minna kuoli synnynnäiseen sydänsairauteen ja hän jäi 8-vuotiaan pojan yksinhuoltajaksi. Vanhoilla päivillään Mieto valittiin yhdeksi kaudeksi eduskuntaankin. Poudan kirjasta paljastuu hiihtäjän räväkkä huumorintaju. Toimittajat ja urheiluväki saivat kuulla nasevia lausahduksia. Varsinkin kun hiihtäjä ei aina onnistunut ja häntä otti niin sanotusti päähän. Kerran erään haastattelijan kysyessä, että mikä on kovan hiihtokunnon salaisuus, Mieto murjaisi piruillen, että selibaatti. Kun sitten seuraava kilpailu alkoi huonosti huuteli joku katsojista ladun varrelta, että on tainnut selibaatti päättyä. Mieto oli paljolti oman tiensä kulkija, niin huippu-urheilijana kuin ihmisenä muutenkin. Luonto oli hänelle tärkeä, ja kanssaihmisten kunnioittaminen. Vahva isänmaallisuus oli pohjalaiselle itsestään selvyys. Muistelmien lopussa on Juha Miedon mietelause: ”Mä en halua ketään opettaa, 70-vuotiaana sanon vain, että oon ikäni nauttinut elämästä.” Kunpa mahdollisimman moni ihminen voisi elämänsä ehtoopuolella todeta samaa! Pertti Rampanen