Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit

Mennyttä aikaa Mäntän maisemista - Jan Granroth esittelee omistamansa Niilo Suojoen ja Unto Liettyän viehättävät maalaukset Koskelanlammelta

KMV-lehti pyysi lukijoilta ennen julkistamattomia Mänttä-Vilppula -aiheisia tauluja. Mänttäläinen Jan Granroth kertoo heidän kotonaan olevan kaksi viehättävää maalausta Koskelanlammen rannalta. Ne eivät ole koskaan olleet julkisesti esillä. Maisema Koskelanlammelta vuodelta 1948 on Riihigallerian perustajan, taiteilija Niilo Suojoen viehättävä maalaus nykyisen Mäntsän suvun muistomerkin lähettyviltä Mäntän kirkon suuntaan. Teoksen kaksi koivua ovat yhä rannalla, mutta kuvan rakennuksesta ei ole tietoa. Toinen maalaus on paikkakunnalla työskennelleen taiteilija Unto Liettyän maalaus vuodelta 1952. Teos kuvaa maisemaa paperitehtaan edustalta Virtasalmen suuntaan. – Muistan isäni Carl Gustaf Granrothin ostaneen molemmat taulut, ja olen saanut ne perintönä. – Asuimme tuolloin Asemankulmalla, ja Koskelanlammen rannalla oli tuolloin uimaranta, jossa tykkäsin uida. Suojoen maalauksen taloa en muista nähneeni, Granroth kertoo maalauksesta, josta on aina kovasti pitänyt. Sitä ei tiedetä, maalasiko Suojoki (1908–1969) taulun paikan päällä tai hahmotteliko hän maisemaa ja maalasi teoksen valmiiksi Kuhmoisissa. Taiteilija kiersi ahkerasti maata Suojoki kiersi ahkerasti eri puolella maata maalaamassa. Hänen arvioidaan maalanneen tuhansia tauluja, tarkkaa lukua ei tiedetä. Tohtori, kansatieteilijä Sirkka-Liisa Rannan kirjoittamassa elämäkerrassa Pienten on unelmoitava suuria, Niilo Suojoki – taidemaalari ja rakentaja (Kuhmoisten kunta 2013) kerrotaan itseoppineen Suojoen kulkeneen Lappia myöten aiheita etsimässä. Hän maalasi Mäntän lisäksi Vilppulassa, Ruovedellä, Jämsässä ja Virroilla. Granroth arvelee isänsä tunteneen Suojoen ja Unto Liettyän, toisen teoksen taiteilijan. Tehtaalla työskennellyt Granroth oli aktiivinen järjestöihminen ja mukana myös Mäntän taideseurassa perheystävänsä, taiteilijaseuran perustajan Viljo Pyykön kanssa. Pyykkö oli yhtiön sosiaalipäällikkö. – Tuohon aikaan Mäntässä maalasivat myös Arvo Utukka ja Pauli Vikman , Granroth tietää. Rusinniemen vanhat puutalot Ruovedellä 1922 syntynyt Unto Liettyä muutti Huopioniemen kansakouluun Vilppulaan, jossa hän työskenteli taiteilijana. Hän opetti taidetta Mäntässä työväenopistossa ja taidekerhossa. Ensi vuonna Ateneumissa opiskelleen Liettyän kuolemasta tulee 30 vuotta täyteen. Hänen arvioidaan maalanneen pari tuhatta teosta. Liettyän Virtasalmen maalauksessa näkyy taustalla Rusinniemen vanhoja asuintaloja ja veneitä rannalla. Irja Granrothin isänäidin kotitalo oli näissä maisemissa. Myös hänen isänsä Antti Lindfors asui avioliittonsa alkutaipaleella Rusinniemen rannalla. – Kävimme uimassa taulussa näkyvässä Rusinniemen rannassa, kutsuimme sitä mummulan rannaksi. Puutalot purettiin 1950-luvulla, Irja Granroth muistelee. Mikä on rakennuksen tarina? Suojoen taulun rakennus on kiinnostava. Hallituksen jäsen, mänttäläinen Marja Valtee Tuomas Niilonpoika Mäntsän Jälkeläisten sukuseurasta kertoo, että maalauksen talo saattaa olla Eskosen talo. Toki rakennus on voinut olla taiteilijan mielikuvituksen tuotetta. Tuomas Niilonpoika Mäntsän talo se ei ole, sillä suvun perustajan talo sijaitsi tehtaan aitojen sisäpuolella lähellä voimalaitosta. Koska muistomerkkiä ei voitu sijoittaa suljetulle alueelle, se laitettiin Koskelanlammen rannalle. Paikkakunnan taulut kiinnostavat KMV-lehti esittelee mielellään Mänttä-Vilppulassa maalattuja teoksia. Jos sinulla on paikkakuntaan liittyviä teoksia, ota yhteyttä toimitukseen sähköpostitse toimitus.kmvlehti@almamedia.fi. tai puhelimitse 010 665 5631. Sarjan ensimmäisessä osassa Eila Harjaluoma esitteli teoksensa, joka kuvaa näkymää Mäntänvuoren huipulta. Juttu oli KMV-lehdessä 20.6.2019.