Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Onnellinen keskeneräinen

Hätäkös tässä valmiissa maailmassa. En ole koskaan niellyt tuon sananparren ajatusta. Maailma ei ole valmis, monellakaan tavalla. Jos se olisi, ainakin minulla olisi hätä. Keskeneräisyys on liikettä, se pitää elämää yllä. Olemme nyt asuneet täällä Tampereella hieman yli kuukauden. Olo on ilmava ja vapaa. Ei siksi, että pääsi entisestä eroon, vaan että on uuden äärellä. Toki Tampere on tullut erittäin tutuksi Mäntästäkin käsin, mutta vain ulkopuolisin pistoin. Nyt se on konkreettinen osa elämääni. En tunne itseäni valmiiksi. Olen kyllä saattanut joitakin asioita loppuun, mutta sitten ne lakkaavat kiinnostamasta. Jos saa omasta tahdostaan tehdä muutoksia ja uusia siirtoja, ne kannattaa tehdä. Minulle keskeneräinen elämä on kiinnostavaa, valmis maailma on viimeistä ateriaa vaille. Aina on tekemistä. Se olisi vain kanavoitava niin, että tulos on tyydyttävä. Elämä on kuitenkin prosessi, ei valmis paketti, jonka voi ostaa kaupan hyllystä. Joskus se prosessi on tietoista, joskus ei. Pääasia, että joku kulkee. "Valmis maailma on viimeistä ateriaa vaille." Toimeentulo on tietysti tarpeellista, on hyvä saada rahaa syödäkseen ja juodakseen. Oma taivaltamiseni on taloudellisesti ollut niukkaa kitkuttamista, mutta olen pyrkinyt lihottamaan sitä muunlaisilla toiminnoilla. Siksi olemme molemmat auki, elämä ja minä. Omistaminen ei ole tieni johtotähti. Valmiuden harha passivoi niin yhteiskunnallisesti kuin yksilöllisestikin. Keskeneräisyys mahdollistaa osallisuuden, ratkaisuihin tulee mieltä, kun niitä on itse valmistelemassa. Voi kehitellä omansa. Nyt olen taas onnekseni tilanteessa, jossa saan rakentaa päiviäni muuna kuin murmelina. Taide vetää minua puoleensa kaikissa muodoissaan. Se on jämähtämisen karttamista, uusien näkökulmien hakemista ja uskallusta avata vieraita ovia. Taidenäyttelyssä koen olevani etuoikeutettu. Taiteilijat tarjoilevat ajatuksiaan minulle työstettäviksi, ja minä kerään tuulta seuraaviin siirtoihin. Mikäs sen hienompaa kommunikaatiota? Olin Kuvataideviikkojen avajaisissa ja tulin heti seuraavana maanantaina uudelleen. Pekilossa on upea näyttely, joka kannattaa käydä kokemassa avoimin mielin. Siellä on sitä ammatillista prosessointia, joka käsittelee maailman keskeneräisyyttä. Sinne on hyvä mennä, jos mieltä vaanii valmiuden aave.