Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Koronavirus Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit

Mielipide: Juhannusaamuna varhain

Täysin tyyni vesi heijasti auringon takaisin avaruuteen. Kuinka kaunis onkaan Suomenmaa näinä kesän aamuina. Lokilta, jonka lentokykyä ihailen ja kadehdin kysyin: Vaihtaisitko kanssani elämää? Eipä halunnut ihmisen huolia enkä minäkään mieleni vapaudesta luopuisi. Välttämättä emme aina ymmärrä missä paratiisissa elämme ja asumme. Kuten koronakin osoitti (ei ole vielä ohi) niin tämä maailmankolkka taitaa olla ihan turvallisimpia paikkoja koko maailmassa. Ihmislapsella on huolensa, totta kai. Toimeentulo, työttömyys, sairaudet ja ihmissuhteet kalvavat mieltä. Kaikkeen löytyy apu kun jaksaa eteenpäin. Ellei jaksa niin siihenkin löytyy apu. Puhun kokemuksesta. Nyt kun tämä oma elinympäristö on aiheesta kehuttu, haluaisin vielä ottaa kantaa muun maailman asioihinkin. Maailmanhistoria osoittaa, että niin monet jalot ajatukset ja aatteet, joissa kuitenkin oli "se jokin" ovat kuivuneet liialliseen pakonomaiseen pakkosyöttöön. Otan nyt tässä käsittelyyn sanan rasismi, vaikka se jo pelkkänä ilmaisuna saa ihokarvat liikkeelle. Kuitenkin siitä saa ja pitää puhua. Rasismi on täysin tuomittava asia ja piste. Se liikehtiminen jota olemme viime viikkoina nähneet asian tiimoilta häkellyttää kaikkine patsaiden kaatamisineen ja jopa kokonaisten kaupunginosien tuhoineen. Voi vain kuvitella miten pienet lapset ovat asian kokeneet. Epäjärjestyksen ja anarkian kautta ei koskaan ole maailmaan saatu oikeutta, ei tasa-arvoa, ei ihmisarvoa. Vain tuhoa ja lisää epätoivoa. Kuinka paljon näitä esimerkkejä onkaan. Miten Suomi rakennettiin? 1900-luvun alun kaunat ja katkeruudet, jotka olivat aivan verrattavissa rasismiin, kuitattiin kun kansa yhtenä rintamana teki lopun vihollisen rynnistyksiin. Sotien melskeiden jälkeen maahan saatiin demokratia, joka on osoittautunut parhaimmaksi tavaksi hallita valtakuntaa. Olemme vastaanottaneet pakolaisia eri maista jo kymmeniä vuosia. He värittävät meidänkin "kyläämme" eri tavoin. He ovat ihmisiä, joiden oli pakko luopua eri syistä omista elinympäristöistään henkensä uhalla. Ihan lopuksi näin juhannuspäivänä varhain toteaisin, kuinka paljon rakastan teitä kaikkia ihmisiä ihonväristä ja uskonnosta riippumatta. Huom! myös eläimiä. Kari Keinonen