Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Live Kaupallinen yhteistyö Blogit Verotiedot

Ei kesää ilman keltaista lähetystelttaa – Jo 40 vuotta vohveleita maailman hädän lievittämiseksi

Mänttä-Vilppulan seurakunnan vohvelipataljoona paistaa herkkuja, jotka uppoavat väkeen. –Kesätorimeiningillä ollaan menty tässä jo kaksi viikkoa. Teltta on ollut vakiopaikalla kaikki nämä vuodet, eli meillä on pitkät perinteet. Mummojen kanssa pystytetään tämä joka kesäperjantai, ja puoli yhdeksältä aletaan paistaa. Urakalla painetaan aamuvuoro, ja kyllä kansa tykkää, kehuu lähetyssihteeri Teija Elers Mänttä-Vilppulan seurakunnasta. Lähetystelttatoiminta sai alkunsa, kun Arja Karppinen oli vielä kirkkoherrana. –Mutta en minäkään muista ihan tarkalleen sitä alkua. Muutaman kerran kesässä kahvilatoimintaa pidettiin yksityisten voimin, ja siitä se alkoi vakiintua koko seurakunnan työmuodoksi. Voisi pyöristää, että 1979 kahvila oli jo tämän näköinen, Karppinen muistelee. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Tavoitteena on kerätä taloudellista tukea lähetysseurojen kautta tapahtuvalle avustustyölle seurakuntien nimikkokohteissa. –Vuoden lopussa tilitämme neljälle lähetysseuralle, Kylväjälle, Sansalle, Sleylle ja Suomen Lähetysseuralle kullekin yhtä suuren osan siitä, mitä vuoden aikana olemme keränneet. Juhannusviikolla on täkynä Sansan porukan järjestämä Toivoa naisille -kampanja. Ovat varanneet emännyysvuoron ja hoitavat teltanpidosta koituvat materiaalimaksut, ja siitä jäävä tuotto menee kohdistetusti köyhien, sairaiden ja hyväksikäytettyjen naisten tukemiseen Aasiassa, toteaa Elers. Irti itsekkyydestä Elers kokee vapaaehtoistyön yhdeksi tavaksi ohjautua pois itsekkyydestä. –Paistohellan ääreen mahtuu kaiken ikäisiä. Kuka vain haluaa tulla kokeilemaan, hän on aina tervetullut joukkoon. Kävin juuri rippileirillä kertomassa meidän työstämme, Elers sanoo. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Teltalla kohdataan monenlaisia elämäntarinoita, ja pöytiin voi istua niin työssä käyvää kuin työtöntä, lapsiperheitä ja lapsettomia. –Tämä on vähän niin kuin perhe, täällä on mukava tunnelma, sanoo Elers. Rauhankasvatusta maailmalla Lähetystyötä Elers pitää rauhankasvatuksena. Sitä tehdään kaikkialla maailmassa. –Minä koordinoin avustustyötä täällä Mäntässä, ja lähetit ja paikalliset tekevät oman osuutensa kohdemaassa. Kirkon ja lähetysjärjestöjen talousorganisaatio on niin läpinäkyvä, että uskallamme sanoa rahojen varmasti menevän perille. Sitähän jokainen vohvelinostaja toivoo sydämessään, ettei kukaan vedä välistä, kertoo Elers. Veikko Ahosta lämmittää lähetysteltan päämäärä. –Olen seurakunnan toiminnassa mukana ja miellän tämän kahvituokion omalta osaltani Jumalan rakkauden välittämiseksi kaukaisille lähimmäisillemme. Lähetystyö ei pyri muuttamaan eikä sotimaan vaan auttamaan, Ahonen sanoo. Marja-Leena Selänpää käy Hallista vohvelikahveilla, kun asioi Mäntässä. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. –Vohvelit kuuluvat kesään. Lähetysteltta on tuttu paikka, ja hyväntekeväisyys on paikallaan, vakuuttaa Selänpää Alun perin Padasjoelta lähtöisin oleva Jaana Pynnönen kokee kahvilassa kesäiloa. –Hallin mökiltä on kiva lähteä Mänttään. Olen käynyt Lähetysteltalla varmaan alusta saakka. Ne vohvelit on se juttu, kahvia opin juomaan vasta viitisen vuotta sitten, Pynnönen muistelee. Kotitalousopettajana aktiivisen työuransa tehnyt Anneli Turja on osallistunut talkoisiin parisen kymmentä vuotta. –Seurakunnalta tulevat hillot ja kermat ja tykötarpeet, mutta talkoilla me jokainen leivotaan ja laitetaan kukin kotonamme. Tänään olen paistovuorossa, Turja sanoo. Muutaman neliömetrin asfalttia peittävä vanha teltta on enemmän kuin hieman repaleisten kangasseiniensä summa. Kesäinen kahvihetki Mäntässä voi tarjota toisella puolen maailmaa terveyttä, koulutusta ja työtä. Lähetysteltta on pieni paikallinen teko, josta avautuu suuria mahdollisuuksia. Katso tästä, millä tyylillä vohveleita syödään: