Ladataan
Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Blogit

SuPerin toimintaa Mäntässä jo 40 vuotta hoitohenkilöstön hyväksi ja potilaiden parhaaksi

Suomen lähi- ja perushoitajaliiton eli SuPerin Mäntän seudun ammattiosasto numero 628 vietti 40-vuotisjuhlia 14. kesäkuuta ravintola Göstassa. Onnittelut vuosikymmenten merkittävästä paikallisesta työstä ja hyvinvoinnin edistämisestä toi SuPer-ammattiliiton puheenjohtaja Silja Paavola . Vielä 1970-luvulla Mäntässä työskentelevät apuhoitajat kuuluivat Tampereen ammattiosastoon. Kivikkoinen alku Valtakunnallisten paikallisosastojen toiminnan alku oli kivikkoista. – Meillä ei ollut omaa ammattiosastoa vaan kävimme Tampereella muutaman kerran vuodessa tiedotus- ja koulutustilaisuuksissa omilla autoilla. Mäntän ammattiosasto perustettiin viimein lokakuussa 1979, ja joulukuussa ilmoitimme asiasta työnantajille. Ensimmäinen silloisen johtokunnan järjestäytymiskokous pidettiin tammikuussa 1980, muistelee osaston perustajajäsen ja ensimmäinen puheenjohtaja, apuhoitaja Aino Häyrinen . Toimintaan valittiin paikallinen puheenjohtajisto ja jokaiseen työpisteeseen yhdysjäsenet. Ammattiyhdistystoiminta oli hoitohenkilökunnan keskuudessa uutta, ja vähän aikaa ammattiyhdistystoimintaa taidettiin työnantajapuolellakin ihmetellä. – Mutta kun apuhoitajat ryhtyivät nostamaan esiin epäkohtia, alkoi tulla esiin asenteita. Itse en ole osannut ajatella, että tehtävänimike tekisi ihmisestä arvokkaan. Se on ihan sama, mikä titteli meillä on, tai onko petissä pappi vai pultsari. Jokainen on arvokas. Työskentelin siihen aikaan G. A. Serlachiuksen työterveysasemalla ainoana superilaisena, kertoo Häyrinen. Jonkin ajan kuluttua Häyrinen vaihtoi sairaalan palkkalistoille. Uudessa työssään hän sai huomata, että työnantajapuolen ennakkoluulot ammattiyhdistystoimintaa kohtaan jatkuivat. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Työnantajat eivät siihen aikaan nähneet aina tarpeellisina käydä neuvotteluja eivätkä noudattaa valtakunnallisia työehtosopimuksia, kun oltiin niin kaukana Helsingistä. – Olimme kiinnittäneet ilmoitustaululle ilmoituksia yhdysjäsenten kokouksista, ja joskus ne katosivat. Se oli sellaista ymmärtämättömyyttä silloin. Asenteet muuttuneet Alkuun Mäntän ammattiosastossa oli 40 jäsentä. Kun tieto yhdistyksestä levisi, se näkyi jäsenkehityksessä. – Tänään meitä on 280. Asenteet ja työkulttuuri ovat muuttuneet. Nykyään lääkärit voivat vapaasti kahvitella meidän kanssamme ja jutella työasioista, kertoo ammattiosaston nykyinen puheenjohtaja, lähihoitaja Sari Melanen . – Nykyään työolot ovat toiset. Ennen ihmisillä oli vuosikymmenten pituisia vakituisia työsuhteita, nyt vaihtuvuus on suurempaa. Osa ei halua edes vakituista työsuhdetta vaan haluaa keikkailla eri työpisteissä. Keikkalaiset ovat hyviä, ammattitaitoisia ja suhtautuvat työhönsä vastuullisesti siirtyessään kohteesta toiseen. Työn tekeminen on muuttunut vuosien saatossa, ja tietotekniikka asettaa monenlaisia haasteita myös hoitotyöhön lakien ja asetusten muodossa, Mäntän seudun ammattiosaston aiempi puheenjohtaja, perushoitaja Arja Puskala taustoittaa. Superilaisista osa toimii myös itsenäisinä yrittäjinä. Suomen lähi- ja perushoitajaliitto on perustettu 1948 Suomen Apuhoitajayhdistyksen luomalle kivijalalle. Se tukee jäsenistönsä ammatillista kehitystä, vaikuttaa lähihoitajakoulutuksen sisältöön sekä neuvottelee työehdoista että palkoista ja ottaa kantaa alaa koskeviin lakiluonnoksiin. Hoitajapula näkyy Liiton nimi muuttui SuPeriksi 1984, kun jäsenistöä oli 22 500. Seitsemässä vuosikymmenessä jäsenmäärä on kasvanut yli 90 000:een. – Periaatteessa SuPeriin voisivat liittyä kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, mutta pääosa jäsenistämme on koulupohjaisia. Kaipaamme ammattiosastotoimintaan yhä enemmän nuoria, Melanen sanoo. – Valtakunnallinen haaste on saada kesäsijaisia, ja jopa yliopistosairaaloissa on pulaa hoitajien sijaisista tänä kesänä. Mietimme, miten voisimme aktivoida alan opiskelijoita ja mitä etuja heille voisi tarjota, että pysyisivät paikkakunnalla, pohtii Puskala. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Hoitajien sitouttaminen alalle on vaikeaa, jos työolot eivät pysy inhimillisinä. Liitto on saanut laajennettua silloisten apu- ja perushoitajien, nykyisten lähihoitajien toimenkuvia, parannettua palkkausta ja yleensäkin työehtoja. Koulutusta pitäisi hyödyntää vielä enemmän työantajien puolelta. – Toivottavasti kuitenkin alan arvostus säilyy ja kasvaa. Teemme työtä ihmisläheisesti ja ammattitaidolla, Melanen miettii. SuPer-ammattiliitto tekee yhteistyötä Tehyn ja oppilaitosten kanssa niin valtakunnan tasolla kuin paikallisesti.