Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

Kolumni: Historian opissa

Satavuotias, Venäjän keisarikunnasta 1917 irronnut Suomemme on melkoinen tarina. Me suomalaiset olemme yleensä näissä tarinoissa ainakin omasta mielestämme sankarikansa. Ja miksi emme olisi? Kun on ollut ilo kokea tästä taipaleesta yli puolet, voi monesta syystä jopa uskoa kliseeseen, että on lottovoitto syntyä suomalaiseksi. Mutta valitun kansan vaiheissa on pimeitä vaiheita, joista eivät mielellään ainakaan aikalaistodistajat ole halunneet huudella. Väinö Linnaa ei sodanjälkeisiin porvarillisiin selityksiin jumiutunut akateeminen maailma halunnut ottaa todesta hänen kuvatessaan valkoista terroria tai hyökkäyssotaa Itä-Karjalaan tunnetuissa teoksissaan. Kesti aikamoisen tovin ennen kuin Linnan teesit hyväksyttiin historiallisena todellisuutena. Maailman tuhoisimman sotaretken, Hitlerin Saksan hyökkäyksen juutalais-bolsevismia vastaan 1941–1945, tuottama laaja ja perinpohjainen holokaustitutkimus on tuonut esille Hitlerin rinnalla taistelleet maat kuten Italia, Japani, Unkari, Romania – ja Suomi. Niiden roolit ja aikalaisselitykset muistuttavat kummasti toisiaan. On käyty erillissotaa ja oli liittouduttava kansallisen olemassaolon vuoksi itsensä pirun kanssa belsebuubia vastaan. Suomen tapauksessa aikalaisselitykset toki ovat ymmärrettäviä sankarillinen talvisota taustanaan. Mutta on pelkästään sivistysvaltiollemme kunniaksi, että historiankirjoitus on jo ajat sitten pannut selittelyt paikalleen. Jo 1987 arvostettu professori Mauno Jokipii julkaisi jatkosodan synnystä perusteellisen tutkimuksen. Se upotti ajopuuteoriat ja erillissota-väitteet. Jokipiin teos tekee selväksi, että kesäkuussa 1941 Suomi liittyi Saksan aseveljeksi paitsi ottaakseen takaisin talvisodassa menettämänsä myös anastaakseen elintilaa Suur-Suomi-aatteen sokaisemana. Tätä tosiasiaa pidettiin yleisesti vain kommunistien propagandana. On osin ymmärrettävää, että Stalinin ajan terrori sai torjunnan päälle. Elämme kuitenkin nyt 2017 EU:n kansalaisyhteiskunnassa, joka pohjimmiltaan on syntynyt vastustamaan sekä stalinismia että fasismia. Kansalaisyhteiskunnan oleellinen osa on avoin ja luotettava historiankirjoitus. ”Kansalaisyhteiskunnan oleellinen osa on avoin ja luotettava historiankirjoitus.”