Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

Mitä minä yksin mahdan?

Olin nuorena eronnut tyttöystävästäni ja kas kummaa, koko maailma tuntui samalla muuttuneen. Kaupungin kadut olivat äkkiä käyneet tuulisiksi, kylmiksi ja autioiksi. Ehkä yksinäisyys on jonkinlaista nälkää, ihmisen nälkää, sen nälkää että voi olla toisten ihmisten seurassa ja jos ei saa, se näkyy kasvoista. Pohjimmiltaan kyse on siitä, että vain toisten kanssa me voimme tuntea olevamme rakastettuja. "Ihmistä ihminen rakastaa", kirjoitti Hannu Salama . Muistan, että ihmiset joita pian erottuani kohtasi, eivät kauan viihtyneet seurassani, kun keksivät muuta menoa. Voi vain kuvitella, miten yksinäiset vanhukset kokevat yksinäisyyden, kun se on jo nuorelle kova koettelemus. Luulen, että yksinäisyydessä on kyse jotain alkukantaista, joka on sukua surulle ja karkottaa ihmiset surevan läheltä. Tavallaan sitä pelätään, että se suru, onnettomuus tai elämän mullistus, voisi jotenkin tarttua. Alkukantaista se on myös niin, että olemme muinoin olleet vaeltajia ja se ehkä vaikuttaa vieläkin. Ne jotka eivät jaksaneet kulkea mukana, jäivät jälkeen, liikkumiskyvyltään vajaat tai liian vanhat. Enää ei joukosta jäädä samalla tavalla. Yksi hyvinvointiyhteiskunnan ajatuksista on, että järjestelmä tuottaa koulutuksen, työn ja kaiken muun kilpailun kautta menestyviä, onnellisia ja aktiivisia ihmisiä, jotka tuntevat elämänsä mielekkääksi. On myös otettu huomioon se, että kaikki eivät tähän kyytiin pääse, mutta heistä pidetään silti huolta. Yhteiskunnalla on vastuu kaikista sen jäsenistä. Yksinäisyys on myös jonkinlaista voimattomuutta. Usein kuulee sanottavan, että: "Mitä minä yksin mahdan?" Voimattomuutta yksinäisyys on samoin kuin pienellä lapsella, joka ei menesty maailmassa yksin, koska kyvyt ovat vielä niin heikot. Tarvitaan vanhempien huolenpitoa, että lapsen elämä onnistuu. Yksinäisen olo on samalla tavalla voimaton. Joukosta jäädään nykyään ennemmin niin, ettei päästä joukkoon mukaan ollenkaan. Aina on kyse siitä, oletko Meitä vai Muita. Kyse voi olla pienistä eroista ihmisten välillä tai suurista. Yksi mistä viime vuosina on paljon puhuttu, on se, ovat turvapaikanhakijat Meitä vai Muita. Entä tuleeko heistä aikaa myöten Meitä, vai jäävätkö he lopullisesti Muiksi. Ratkaisu on olemassa jokaisen meidän sisällä ja sieltä käsin se vaikuttavat meidän kaikkien yhteiseen todellisuuteen. "Yksinäisyys on sukua surulle, joka karkottaa ihmiset surevan läheltä."