Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

Kolumni: Eläimenkin arvo yhteiskunnalle mitataan rahassa

Jalo laulujoutsenperhe ruokailemassa ennen lähtöä etelään. Harmaatakkinen kurki lepäämässä pitkien auraustaipaleiden välissä. Ja naakka, tuo pieni ja sympaattinen otus, joka liittyessään suureen parveen pimentää taivaan jumalattoman mekastuksen säestämänä. Paitsi runojen aiheita, nuo rauhoitetut linnut ovat yksi maanviljelijöiden päänvaivoista, mutkikkaan tukibyrokratian ja ylimielisten kaupunkilaisasenteiden lisäksi. Naakkojen, joutsenien ja kurkien vuoksi maksettiin melkein miljoona euroa vahingonkorvauksia vuosina 2012–2016. Mänttä-Vilppulassa rauhoitetut lajit eivät ole vielä aiheuttaneet suuria vahinkoja ainakaan korvattavaksi asti. Toisin on muualla: 552 myönnetystä vahingonkorvauksesta 209 annettiin Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen alueelle. Pirkanmaalla myönteisiä päätöksiä vuosina 2012–2016 tehtiin yhteensä 26. Lukujen kahlaaminen herätti ajattelemaan luonnon ja ihmisen vastakkainasettelua. Käytännössähän korvauksia on myönnetty, koska rauhoitetut eläimet vahingoittavat viljelyksiä tai muuta ihmisten omaisuutta, joiden on tarkoitus tuottaa rahaa. Elukat tunkevat elinkeinoelämän piiriin, omaan lokeroon siitä hus! Tarkemmin ajateltuna korvauksista voi vetää myös ihmistä mairittelevia johtopäätöksiä. Naakoilla, valkoposkihanhilla ja lepakoilla on kaikilla oma tärkeä roolinsa suomalaisessa luonnossa. Suomessa arvostetaan näiden eläinten henkeä enemmän kuin niistä koituvaa harmia. Jossain toisessa maassa, jossa korvausjärjestelmää ei olisi, vahinkoa aiheuttavat rauhoitetut tai rauhoittamattomat lajit päästettäisiin päiviltä. Näin tosin tehdään Suomessakin. Googlettakaapa vaikka hakusanoilla susi ja salametsästys. Ja vaikka periaate luontokappaleiden arvostamisesta on hyvä, toteutus sakkaa pahasti. Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliiton mukaan korvaukset ovat liian pieniä ja niiden hakeminen liian monimutkaista. Rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvauksiin voi kuitenkin tulla muutos. Viime viikolla ympäristöministeriö julkaisi selvityksen, jossa asiantuntijoista koottu selvitysryhmä esittää 14:ää suositusta korvausmenettelyn kehittämiseksi. Raportissa ehdotetaan muun muassa, että korvauksista säädettäisiin lailla, korvaussumma määritettäisiin nykyistä tarkemmin ja että korvauksia voisi hakea yhdeltä luukulta, jolla maatalousyrittäjä muutenkin asioi. Ei kuulosta lainkaan pöllömmältä tavalta hakea korvausta pöllötuhoista. "Googlettakaapa vaikka hakusanoilla susi ja salametsästys."