Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

Kolumni: Ja mieleen hiljaiseen

"Teillä taitaa olla kiirettä, kun on Työnantajan juhla tulossa", tuumasi aikuinen poika, kun suunnittelimme hänen isäpappansa hautajaisia, jotka sattuivat keskelle kiireisintä jouluhartauksien aikaa. Työnantajan - niinpä niin. Juuri hänen töissäänhän koko seurakunta häärii. Sama Pomo kaikilla. Kerromme pikkuisesta Jeesus-vauvasta, joka syntyi seimeen olkivuoteelle. Kokemattoman äidin syliin, isälle, joka oli jo vähällä jättää yllättäen raskaaksi tulleen kihlattunsa. Miten niin hento ja hauras kertomus jaksaa vuosi vuodelta koskettaa meitä. Herkistää kyyneliin asti, kun laulamme Kauneimmissa joululaulutilaisuuksissa satojen ja taas satojen toisilleen vieraiden ihmisten kanssa "Taivaat avautuu, kuului laulu enkelten: Tulkaa kaikki nyt katsomaan, on Poika syntynyt maailmaan." Tai ehkä kaikkein rakkaimmaksi joululauluksi tullein sanoin "Sydämeeni joulun teen ja mieleen hiljaiseen, taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen." Yksin ja vain kuusi ja tuikkivat kynttilät seurana laulussa sopii meille sanojen työläisille. Siinä hiljaisuudessa Jumala saa puhua meille. Herättää ilon ja kiitollisuuden. Elämästä. Tästä päivästä. Siitä että ylipäätään olen olemassa. Monia vaikeuksia on jokaisella meistä tänä vuonnakin ollut. Kaikesta huolimatta on selvitty. Jostain sydämelle nousee lapsuuden kodin kuusi, jossa tuikkivat elävät kynttilät. Vain pienen hetken, ettei syty tulipaloa. Kuusi tuoksuu, posket hehkuen laulan jouluaattoiltana saunan jälkeen kotiin poikenneelle joulupukille Maa on niin kaunis . Ja sitten juuttisäkistä löytyy lahjoja jokaiselle. Äitinä ja mummuna sama hetki näyttäytyy toisaalta antamisen ilona, toisaalta ahdistavana epätoivona. On niin vaikea auttaa joulupukkia tuomaan mieleisiä lahjoja. Kaikki on niin kallista ja toisaalta, keneltäkään ei oikeasti puutu mitään. Varttuneemmalle polvelle ainakin on tuttu lausahdus, että ennen ei ollut varaa syödä ja nyt ei saisi syödä. Ihmisen elämänkaari vain on sellainen, että silloin kun kaikkea vielä tekisi mieli, rahat menevät asunnon, autojen ja kesähuviloiden hankintaan ja perheen ruokaan ja asumiseen. Keski-iän jälkeen yleensä kotipesä tyhjenee ja jäljelle jää kaksi aikuista suureen taloon, isot kattilat kaapeissa ja jo hieman ylimääräistä rahaakin. Mutta. Kova työ on tehnyt tehtävänsä: on tullut vaivaa kolesterolista, verenpainetta ja diabetesta. Kaikkia hoidetaan tiukalla ruokavaliolla. Ei saa syödä sitä, eikä tätä. Ja kaikkea pitää mitata ja mittauttaa. Siunattua Vapahtajamme syntymäjuhlaa! Viettäkäämme se rauhassa niin kuin joulurauhan julistus meitä kehottaa. "Miten niin hento ja hauras kertomus jaksaa vuosi…vuodelta koskettaa meitä."