Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

Lauluyhtye Rajattoman Essi Wuorela kuvaa laulamista intiimiksi yhdessäoloksi: "Tämä on avioliitto kuuden hengen kesken"

Miltä tuntuu laulaa yhdessä samojen ihmisten kanssa 20 vuotta. Rajaton-yhtyeen laulaja Essi Wuorela kuvaa laulamista intiimiksi yhdessä olemiseksi, jossa toisten tunteminen on valtava etu. –Parhaina hetkinä se auttaa meitä kaikkia olemaan parhaimmillaan. Jos jollain on heikko hetki, toiset korjaavat ja auttavat. Kääntöpuolena tunnemme toisemme piinallisen tarkasti. Tämä on avioliitto kuuden hengen kesken, Wuorela vertaa. 20 vuotta täyttävä Rajaton ei kuitenkaan ole kuin riitelevä aviopari. Harmoninen a cappella -yhtye ei lavan ulkopuolellakaan huuda toinen toisilleen tai paisko tavaroita. Erimielisyyksiä selvitellään keskustellen. Sovittaja päättää Musiikinkin yhtye luo yhdessä. Lähes kaikki laulajat tekevät vuorollaan sovituksia. –Meillä on periaatepäätös, että jos joku haluaa laulaa eri tavalla kuin sovituksessa, kaikki ideat kokeillaan harjoituksissa. Mutta lopulta sovittaja päättää, miten kappaleet esitetään. Menestys oli yhtyeelle aikoinaan täysi yllätys. –On ihmeellistä, että pystyimme tällaisella musiikilla ollenkaan breikkaamaan Suomessa. Eihän se ollut ollenkaan kaupallista, Wuorela ihmettelee. Monia voi yllättää, että Rajaton tekee vuodessa jopa 80 keikkaa. Osa niistä on ulkomailla. Tänä vuonna Rajaton on esiintynyt Suomen lisäksi Saksassa, Italiassa, Alankomaissa Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Isä varoitti esiintyjän urasta Essi Wuorela tunsi vahvaa vetoa laulamiseen jo nuorena, mutta opiskeli myös musiikinopettajan ammatin. Isä varoitti esiintyjän urasta ja julkisuudesta. Wuorela miettii yhä toisinaan näitä varoituksia. –Nuoren, joka voittaa jonkin kilpailun, on vaikea pysyä jalat maassa, sydän auki ja omana itsenään viihdeteollisuuden myllyssä. Tunnen välillä suojelunhalua, kun näen nuoria ihmisiä, jotka antavat itsensä kaikkineen peliin vailla taustatietoa tuotantokoneistoista tai julkisuuden pelisäännöistä. Toisille heistä käy hyvin, toisille ei. Tämä jäi mieleen Lauluyhtyeen alkuvuosilta Wuorelalle jäi mieleen keikka 2000-luvun alkuvuosina Pohjois-Kanadan "Lapissa" eli Labradorissa, teiden ulottumattomissa syrjäisessä kylässä. Sinne matkustettiin pienlentokoneella ja mönkijän vetämällä reellä. Rajaton lauloi suomeksi ja englanniksi koulun juhlasalissa. Konsertti oli kylän koko kevään ainoa kulttuuritapahtuma. Nuori poika kylästä oli tehnyt juuri itsemurhan. –Se oli eristäytynyt, henkitoreissaan oleva alue, jossa nuoriso on epätoivoista. Silti koko kylä tuli konserttiin. Se symboloi surutyötä ja yhteisöllisyyttä. Konsertti painui vahvasti mieleen. Suomen tunnetuin Rajaton on Suomen tunnetuin a cappella -ryhmä eli ilman säestystä esiintyvä lauluyhtye. Laulajien äänet muuntuvat usein muistuttamaan erilaisia soittimia. –Valtaosan ajasta laulan tavalla, jota laulutunneilla ei opetettu. Äänenkäytöllisesti koko lähestymistapa musiikkiin on ihan eri kuin mitä opiskelin, Wuorela sanoo. Hänen laulutapaansa kehittyi jo lapsena luonnollinen vibrato, mutta lauluyhtyeessä on usein tarpeen laulaa ilman sitä. –Mulle on ollut aika vaikeaa opetella suoraa laulusoundia, joka on nykyään muodikasta poplaulajilla. Yhdistetään jouluun Lauluyhtye tunnetaan erityisesti joulukonserteistaan ja joululevystään. Wuorelaa ei haittaa se, että monipuolisesti musiikkia tekevä Rajaton on osalle yleisöä yhtä kuin joululaulut. –On vaikea nähdä, että ilman joulukonsertteja keikkoja olisi Suomessa vuodessa yhtä paljon. Jos joulukonsertteihin halutaan tulla, se on totta kai hyvä asia. Ihmiset, joita kiinnostaa a cappella ylipäänsä tulevat kyllä myös muihin konsertteihin. Lauluyhtyeillä ja kuoroilla on ympäri maailman vahva yhteys joulutraditioon. Taustalla ovat ovelta ovelle kiertäneet laulajat, jotka kuuluivat englantilaiseen jouluperinteeseen 1400-luvulta lähtien. Tehtävänä kasvaa ja kehittyä Laulamisessa riittää opittavaa loputtomiin. –Kun aloitimme, ajattelimme osaavamme pingispallon verran laulamista, kun tennispallon verran olisi mahdollista hallita. Treenasimme ja kehityimme, huomasimme hallitsevamme tennispallon verran musiikkia – ja että rantapallon verran sitä on. Nyt yhtye tavoittelee kuumailmapalloa. Sama vertaus käy Wuorelan mielestä ihmisenä elämiseen. –Tehtäväni ihmisenä on kasvaa ja kehittyä. Sen eteen täytyy tehdä työtä, ja pitää olla hyviä ystäviä, jotka kertovat, milloin pitää tehdä korjausliikkeitä. Syntynyt 1971. Laulaja, äänialaltaan sopraano. Tullut tutuksi etenkin Rajaton-yhtyeestä. Valmistui Pop & Jazz konservatoriosta musiikinopettajaksi 1999. Tehnyt viisi omaa soololevyä. Työskennellyt myös televisiossa juontajana, muun muassa Hotelli Sointu -musiikkiohjelmassa. Asuu Helsingissä. Vuonna 1997 perustettu a cappella -lauluyhtye. Kuusitoista julkaistua albumia, kaikkiaan yli 400 000 myytyä levyä. Rajattomaan kuuluvat Wuorelan lisäksi Soila Sariola, Virpi Moskari, Ahti Paunu, Hannu Lepola ja Jussi Chydenius. Esittää pääasiassa laulumusiikkia ilman instrumenttisäestystä. Uusin albumi Tuhansien laulujen maa ilmestyi syksyllä 2017. Sen sisältöön yleisö pääsi vaikuttamaan valitsemalla äänestyksellä Suomen ihanimpia lauluja. Levylle päätyivät muun muassa iskelmät Myrskyn jälkeen, Missä muruseni on ja Katri Helenan kanssa yhdessä laulettu Puhelinlangat laulaa.