Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

Kommentti: Aktiivimalli on aluepolitiikkaa – siellä koti missä työ?

Työtön. Työtön. Työtön ja niin edelleen. Tämän jyskyttävän sanan kirjoittaminen valmiiksi lokeroituun lomakkeeseen on ollut ja on arkipäivää monelle. Jos työtön haluaa jatkossa saada suurinta mahdollista työttömyyskorvausta, on hänen oltava aktiivinen. Eduskunta hyväksyi äänin 103–90 uuden työttömyysturvalain. Sen mukaan työttömyyskorvauksesta nipistetään 4,65 prosenttia, jos työtön ei pyri riittävän aktiivisesti takaisin työelämään. Peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saavalle se tarkoittaa noin 32 euron pudotusta. Keskimääräinen ansiopäiväraha pienenee puolestaan 64 eurolla. Mikä on riittävä osoitus aktiivisuudesta? Lain mukaan riittää, että tekee kolmen kuukauden aikana 18 tuntia palkkatyötä. Toinen vaihtoehto on toimia yrittäjänä. Kolmas vaihtoehto on osallistua te-toimiston järjestämään toimintaan. Työttömän pitää edelleen hakea te-toimiston ehdottamia työpaikkoja sekä osallistua haastatteluihin ja tarjottuun koulutukseen. Aktiivimallikeskustelu kiehuu tällä hetkellä kuumana syystäkin, sillä aktiivimalli muuttuu automaattimalliksi monilla syrjäseuduilla, joissa ei yksinkertaisesti ole työtä tai vastaavia aktiivisuuspalveluja. Nämä puutteet eivät johdu ei-aktiivisesta työttömästä, mutta hän siitä maksaa. Kokoomuksen kansanedustajan Juhana Vartiaisen toteamus Yle Radio 1:n ykkösaamussa nostatti ainakin omat hiukseni vielä hieman enemmän pystyyn. Vartiainen kommentoi että, jos ei ole mahdollisuuksia, niin silloin pitää muuttaa työn perässä pois. Niin ihmiset ovat aina tehneet. Ei meillä ole Suomessa tällaiseen hyvinvointirevohkaan varaa, elleivät ihmiset ota itsestään sillä tavalla vastuuta, että muuttavat työn perässä toiselle paikkakunnalle, Vartiainen jatkoi. Pidetään koko Suomi asuttuna. Tämä aktiivisokki ei tuota tavoitetta ainakaan edesauta. Koko Suomen asuttaminen ja palveluiden ylläpitäminen myös hiljaisemmilla seuduilla on edelleen tärkeää. Siellä koti missä torppa. Tätä mieltä oli enemmistö suomalaisista reilu vuosi sitten Helsingin Sanomien laatiman kyselyn mukaan. Lehden gallupin mukaan 65 prosenttia suomalaisista säilyttäisi maakunnatkin elinvoimaisina, vaikka siitä syntyisi kustannuksia veronmaksajille. Vain 28 prosenttia vastusti ajatusta. Aktiivimallista tuskin riittää porua presidenttiehdokkaiden pöytiin saakka, sillä erään maakuntalehden vaalikoneen tuloksien mukaan ainoastaan yksi ehdokkaista kokee, että koko Suomea ei tarvitse pitää asuttuna.