Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

Oppia ja virkistystä perheenemännille

Mäntän Martat -yhdistyksen perustamisesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 90 vuotta. Kaikki sai alkunsa, kun kahdeksan Martta-aatteesta innostunutta naista kokoontui 13. maaliskuuta 1928 tavoitteenaan perustaa marttayhdistys. Jo samalla viikolla, tarkemmin 16. maaliskuuta, kutsuttiin perustava kokous koolle. Ennen päätöstä oli pohdittu, josko marttatyö sopisi minkään jo olemassa olevan yhdistyksen toimintaan ja totesivat, että ei sovi. Yhdistys, joka keskittyy kotien hyvinvointiin, jonne jokainen nainen, perheenäiti tai tytär voi mennä saamaan oppia ja virkistystä perheenemännän voimia ja kärsivällisyyttä vaativassa työssä. Marttojen nopeasti lisääntyvä jäsenmäärä yllätti. Samana vuonna jäseniä oli jo 89. Myöhemmin jäsenmäärä on käynyt jopa 150–160 vaiheilla. Nykyisin jäseniä on noin 60. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Vuosien mittaan yhdistykselle perustettiin myös alaosastoja: Vuohijoen Marttakerho ja Tammikerho, joiden toiminta on myöhemmin loppunut. Yhdistyksellä on ollut puutarha- ja kotitalousneuvontaa vuosina 1929–1955, kokopäiväisen neuvojan kustansi G.A. Serlachius . Marttailloissa käsityöt olivat keskeisessä osassa, järjestettiin ompelu-, kudonta-, nahka-, revinnäistyö-, hattu-, askartelu- ja vuode- sekä liinavaatekursseja. Tuohon aikaan myös patjat tehtiin suurimmaksi osaksi itse. Ruuanvalmistuskurssit olivat myös suosittuja, niihin kurssinvetäjä tuli piiristä. Varoja Marttayhdistyksen hankittiin tekemällä erilaisia tilaustöitä, kuten järjestämällä esimerkiksi muonituksia, arpajaisia, astiavuokrausta ja kangaspuiden vuokrausta. Martta-kahvilaakin pyöritettiin noin kymmenen vuotta, aina vuoteen 1955 saakka, jolloin toiminta hiljentyi ja kahvilatoiminta lopetettiin. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Aivan ensimmäisten perustettujen Martta-yhdistysten joukossa Mäntän Martat eivät olleet. Martta-aatteen ensimmäiset askeleet otettiin jo vuonna 1899, jolloin perustettiin Sivistystä kodeille -järjestö. Suomen senaatin mielestä järjestön nimi oli kuitenkin liian keisarillinen, jopa vallankumouksellinen, joten nimi päätettiin vaihtaa. Pian perustajajäsen Alli Nissinen keksi yhdistykselle nimen Martta, joka liittyy sekä Raamattuun että puuhakkuuteen. Näin Marttaliitto sai alkunsa. Nykyisin Marttaliitolla on vahva asema Martta-toiminnan ideoinnissa ja ohjaamisessa. Perusajatus on säilynyt ja toimintaa on kehitetty valtavalla vauhdilla, siten vastataan yhteiskunnallisiin muutoksiin. Koti, perhe ja nuoriso, kotitaloustaidot, rahankäyttö, kulutustottumukset, kestävä kehitys sekä yhteiskuntavastuu ovat keskeisiä toiminnanaiheita. Samalla linkitytään vastaamaan kulloisiinkin yhteiskunnallisiin haasteisiin joustavasti erilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Mäntän Martat -yhdistyksen jäsenistön ikääntyminen seurailee koko paikkakunnan väestön tilannetta ja luo siten haasteita toiminnalle. Juhlavuotta yhdistys viettää erilaisin tapahtumin ja Martat pyrkivät tuomaan toimintaansa tutuksi kuntalaisille niin sanotusti käytännön kautta. Juhlavuoden aloittaa 17. tammikuuta Serlachius-museo Gustafissa pidettävä luento, jossa Nea-Vera Hokkanen kertoo Marttajärjestön toiminnasta tehdaspaikkakunnalla vuosina 1928–1939. Huhtikuussa Martoilla on puolestaan kahvitilaisuus sekä toiminnan esittely keskustassa sijaitsevassa pop-up tilassa. Muut tilaisuudet tarkentuvat ajankohdan lähestyessä.