Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

Mannerheim oli jäädä venäläisten kynsiin Tampereen rautatieasemalla – nuoret rautatievirkailijat muuttivat nopealla toiminnallaan Suomen historiaa

Tampereen rautatieasema 18.1.1918 Yöjuna saapuu asemalle kellon lähetessä puoltayötä. Junan kyydissä istuu muuan kauppias Gustav Malmberg . Venäläiset sotilaat tarkastavat seisahtaneen junan matkustajien papereita. Kauppias Malmbergin sujuva venäjän kielen taito herättää sotilaiden epäilykset. Kauppias Malmberg pyytää virka-asuista asemamiestä Hjalmar Tuomea hälyttämään välittömästi paikalle asemapäällikön. Näin ei kuitenkaan koskaan tapahtunut. Se, että asemapäällikköä ei saatu paikalle, saattoi muuttaa Suomen historian sivuja merkittävästi. Malmbergin toiveiden vastaisesti asemamies Tuomi löysi asemapäällikön konttorista venäjäntaitoisen junanlähettäjän ja sähköttäjän Eino Lähteenmäen . Virkamiehen valtuuksin Lähteenmäki vaati nähdä venäläisten sotilaiden hallussa olevat Malmbergin paperit. Lähteenmäki ilmoitti, että paperit ovat kunnossa. Hän ojensi ne takaisin kauppias Malmbergille ja käski sotilaita poistumaan. Vilppulassa asuva Eino Lähteenmäen poika Seppo Lähteenmäki tietää kertoa, että jos venäjämielinen asemapäällikkö olisi ollut paikalla, niin kauppias Malmbergin tarina olisi kirjoitettu nyt toisin. –Tiedän isäni suojelleen kauppiasta perustellen, että miten menestyvä kauppias voi tehdä kauppaa Pietarissa ilman sujuvaa kielitaitoa. Lisäksi tiedän hänen osoittaneen kauppiaan kalvosinnappeja, joissa oli kirjaimet G.M. –Tuskin tuollaisia arvokkaita mansetin nappeja olisi tehty vain heidän harhauttamisekseen, Seppo Lähteenmäki muistelee isänsä kertomaa tarinaa. –Isäni ja Tuomi luulivat pelastaneensa tuolloin vain yhden tavallisen suomalaisen Venäjän hirmuvallan käsistä. Vilppula 10.7.1938 Vilppulankosken rannan tuntumassa paljastettiin Vapauden patsas. –Kunniavieraana oli paikalla sotamarsalkka Mannerheim esikuntineen. – Isäni halusi, että kaikki hänen perheenjäsenensä lähtevät mukaan patsaan paljastustilaisuuteen näkemään Mannerheimin, jo 86-vuotias Seppo muistelee. Lähteenmäen perhe palasi syksyllä 1938 Vilppulassa vietetyn kesän jälkeen Tampereelle, jossa he vierailivat Einon veljen luona. –Setäni kahvipöydän ääressä isäni kertoi yllätykseksemme tarinan. Tarinan joka alkoi Tampereen rautatieasemalta 17.1.1918. Tampere 17.1.1918 Eino Lähteenmäki ottaa vastaan sähköttäjän toimessa Tampereen rautatieasemalla ehdottoman salaisen sähkeen. Sähkeessä kerrotaan Mannerheimin olevan salanimellä salaisessa kuljetuksessa kohti Vaasaa. –Isäni ei yli 20 vuoden aikana kertonut salaisesta sähkeestä kenellekään, Tuomea lukuun ottamatta, ei edes vaimolleen. –Sähkeen vastaanottamisen jälkeen seuraavana päivänä asemalle saapuikin historiallinen juna. Tampereen Klassillinen lyseo vuonna 1951, kahvipöytä Mannerheimin muistelmat on juuri ilmestynyt joulumarkkinoille. Lyseon rehtori Eino Lähteenmäki istuu opettajanhuoneen kahvipöydässä keskustelemassa työtovereidensa kanssa. Keskustelun lomassa Lähteenmäki paljastaa ensimmäisen kerran ulkopuolisille osuutensa Tampereen rautatieaseman tapahtumissa 18.1.1918. Kauppias Malmbergin todellinen henkilöllisyys selvisi Lähteenmäellä lopullisesta vasta hänen luettuaan joululomallaan Mannerheimin muistelmat. Lähteenmäen työtoverit Eino Arohonka ja Pentti Mannola ovat yhteydessä Aamulehteen , joten tieto tapahtumista ja Lähteenmäen osallisuus oli lyhyen ajan kuluttua kaiken kansan tiedossa. Mannerheimin muistelmat, 1951 –Valitettavasti en saanut selville, kuka neuvokas nuorukainen oli. Olisin halunnut sodan jälkeen palkita hänet ylipäällikön pelastamisesta. Väärät henkilöllisyyspaperit riittivät niihin aikoihin saattamaan miehen hengenvaaraan, Mannerheim kirjoitti. 4.6.1952, Mannerheimin syntymäpäivä Vapaudenristin ritarikunnan suurmestari päätti antaa Eino Lähteenmäelle 1. luokan Vapaudenristin miekkoineen, keltaisessa nauhassa, rintatähden kera, ylipäällikkö Mannerheimin pelastamisesta. –1. luokan Vapaudenristiä ei myönnetty vuonna 1918 muille kuin kenraaleille. Tammikuun 18. päivän tapahtumat olivat perheessämme pitkään mysteeri, kunnes isäni meille niistä syksyllä vuonna 1938 kertoi. Mannerheim ei koskaan ehtinyt tietää kuka hänen pelastajansa oli, mutta eversti Rafael Bäckman piti huolen siitä, että Mannerheimin toive toteutuu ja isäni saa ansaitsemansa tunnustuksen, Seppo Lähteenmäki kertoo. Vilppula 11.11.1978 –Mannerheimin adjutanttina useaan kertaan toiminut eversti Bäckman osallistui isäni hautajaisiin 11.11.1978 Vilppulassa. Muistopuheessaan hän korosti isäni ratkaisevaa roolia Mannerheimin hengen pelastajana Tampereella. Bäckman on saanut marsalkalta tehtäväkseen, että mikäli hänen henkensä pelastaja löytyisi, hänelle pitäisi toimittaa hänen oma kiitollisin tervehdyksensä sekä toivottaa hänelle ja hänen perhekunnalleen Korkeimman Siunausta. –Eversti Bäckmanin kertomana Mannerheimin oman käsityksen mukaan hänen elontaipaleensa olisi auttamattomasti ollut lopussa, jos venäläiset sotilaat olisivat onnistuneet saamaan hänet mukaansa, Seppo Lähteenmäki kertoo. –Myös P.E. Svinhufvudin tiedetään kertoneen, että jos Mannerheim olisi jäänyt venäläisten sotilaiden kynsiin, olisi Suomen itsenäisyyden taival jäänyt alle kahden kuukauden mittaiseksi. Mänttä-Vilppula 17.1.2018 Huomenna tulee kuluneeksi 100 vuotta tästä merkittävästä tapahtumaketjusta Tampereen rautatieasemalla. Eino Lähteenmäki piti oleellisena tilanteen myönteiselle kehitykselle sitä, että asemamies Tuomi ei osunut paikalle hetkeäkään myöhemmin ja ehti juosten hälyttää hänet venäjää taitavana vapauttamaan viime tingassa venäläissotilaiden käytännöllisesti katsoen jo vangitseman matkustajan. –Jos paikalle olisi haettu vielä matkustajan pyytämä asemapäällikkö, ei pidätyksen etenemiselle olisi enää ehditty tehdä mitään. –Jos taas Mannerheimin matkakumppanit olisivat puuttuneet tapahtumiin, juna olisi tuskin päässyt lainkaan jatkamaan matkaansa. Jos he olisivat pyrkineet väkivalloin taltuttamaan sotilaita, olisi seurauksena saattanut olla ennenaikainen verilöyly ratapihalla, Seppo Lähteenmäki kirjoittaa muistelmissaan. Poliittinen tilanne oli Suomen itsenäisyyden jälkeen sekava. Suomessa oli kymmeniä tuhansia venäläisiä sotilaita ja kansa oli jakautunut kahtia. Tuolloin senaatin prokuraattorina (vrt. hallituksen pääministeri) toiminut P.E. Svinhufvud määräsi valkoisen armeijan päälliköksi Venäjältä Suomeen palanneen kenraaliluutnantti Carl Gustav Emil Mannerheimin. Valkoisen armeijan päämaja sijaitsi aluksi Vaasassa. Huomattavan osan ajasta päämaja sijaitsi Seinäjoella. Päämajana toimi esikuntajuna, joka oli pysähdyksissä useana viikkona myös Vilppulan asemalla. Salanimillä varustettu Mannerheimin esikuntineen lähti 18.1.1918 junalla Helsingistä Tampereen kautta Vaasaan. Svinhufvud valittiin presidentiksi vuonna 1931. Hänen käsityksensä mukaan itsenäisyytemme olisi jäänyt varsin lyhyeksi, ilman Tampereen rautatieaseman tapahtumaa. "Jos Mannerheimin matkakumppanit olisivat pyrkineet väkivalloin taltuttamaan sotilaita, olisi seurauksena saattanut olla ennenaikainen verilöyly ratapihalla." Seppo Lähteenmäki