Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

"Rintasyöpädiagnoosi pudotti minut kuiluun" – Kutsumaton vieras synnytti taidetta

Turkulainen taiteilija Heli Konttinen kääntelee kasvoistaan tehtyä kipsimuottia. Se on osa rekvisiittaa hänen myöhemmin valmistuvaa installaatiotaan varten. Residenssissä hän esittelee tammikuun lopussa yhden humontologian tutkimusmenetelmän. Heli Konttinen (s. 1967) on valmistanut avustajansa, kuvanveistäjä Nina Rantalan kanssa kipsimuotteja kehostaan. Muutama vuosi sitten hän makasi sairaalassa letkujen keskellä, ja ympärillä häärivät valkoisiin univormuihin pukeutuneet hahmot, jotka toistelivat käsittämättömiä termejä. –Vuonna 2014 sain rintasyöpädiagnoosin, ja se pudotti minut kuiluun. Sairaalassa tuntui, että oma persoona häviää ja muuttuu numeroiksi. Minulle tuli siellä hoitajien keskellä mieleen viisikymmentäluvun ufosieppaustarinat. Alien muutti meille asumaan Näistä kokemuksista Konttiselle alkoi kuitenkin kyteä mielessä taideteos. Hän ei suostunut jäämään vain syövän objektiksi, vaan ryhtyi kommunikoimaan sen kanssa. Vaikka olio olikin omassa kehossa syntynyt, se oli kutsumaton vieras. –Tukka lähti hoidoissa, ja aloin itsekin näyttää Alienilta, avaruusolennolta, hän nauraa. Monella, kuten minullakin, on ollut paljon vääriä käsityksiä syövästä. Valmistelen installaatiota, joka käsittelee sairauttani ja haluan oikaista ennakkoluuloja. Teoksen nimi on Alien muutti meille asumaan . Sen näyttelypaikka ei ole vielä tiedossa, mutta siihen tulee muun muassa kokovartaloveistos, jonka Konttinen verhoilee sairaalasta saamillaan A4-kokoisilla raporteilla. Mukana on tippaletkut ja -pullot, joita hänen hoidoissaan käytettiin. Teoksella on myös ekologinen ulottuvuus. –Ymmärrän hyvin, että hygieniasyistä samoja välineitä ei voida käyttää kuin kerran. Haluan toteuttaa kierrätystä ja käyttää niitä uuteen tarkoitukseen. Olen säästänyt hoidon aikana menettämäni hiuksetkin, ja ne saavat installaatiossa uuden elämän. Tuomalla oman sairauskokemuksensa estetisoituna taiteen puolelle Konttinen haluaa hälventää pelkoa syöpää kohtaan. Hänellä itsellään on hyvät muistot hoitojen aikana saamastaan kohtelusta. –Nostan hattua julkiselle terveydenhoidolle hyvästä toiminnasta ja siitä, että valtavat kustannukset eivät kaatuneet minun päälleni. Tieteellä on myös eettinen puoli Toinen Konttisen projekti on tieteen ja taiteen rajankäyntiä. Vuonna 2003 hän aloitti etenevän teoksen, joka jatkuu vieläkin. Se käsittelee ihmisen olemassaoloa ja sitä, miten olemme tällaisiksi tulleet. –Olen kehitellyt Hiekkalaatikko-teorian, jonka mukaan emme juurikaan ole muuttuneet lapsuudestamme. Sivistys ja opitut roolit ovat ohutta kuorta, jotka lentävät pois erilaisissa tilanteissa. Se näkyy esimerkiksi kiusaamistilanteissa hiekkalaatikoissa, kouluissa ja työpaikoilla. Projektin jatkuessa Konttinen on luonut Tavallisten ihmisten tutkimuskeskuksen, jonka tutkijana hänen alter egonsa Maria Engel toimii. Nimi vie ajatukset Auschwitzin hirmulääkäriin Josef Mengeleen . –Haluan tuoda esiin myös tieteen eettisen puolen. Tiede saa paljon hyvää aikaan, mutta sen varjolla on tehty myös runsaasti arveluttavaa. Moraali ja arvot vaikuttavat tieteelliseen toimintaan. Huumori mukana, mutta vakavan äärellä Konttinen on kuvataiteen maisteri eikä tieteen tutkija, mutta hän on tehnyt paljon taustatyötä tutustumalla kognitiivisiin tieteisiin ja fysiikkaan. Näin hän on luonut teoreettista pohjaa rakentaakseen taiteellisen illuusion tieteestä. Tammikuun lopulla Konttinen esittelee Aleksanterin linnassa yhden tutkimusmenetelmänsä. Siinä hän asettaa seinille kolmetoista valokuvaa, joissa on Serlan nenäliinoista tehtyjä Rorschachin mustetahroja muistuttavia kuvioita. Menetelmä kääntyy hyvin vapaasti Putkishakiksi. Yleisöllä on mahdollisuus kirjoittaa kuvista nousevia mielleyhtymiä. Heli Konttisen työskentelyssä on huumoria mukana, mutta hänen taiteensa on vakavan äärellä.