Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

Kolumni: Sanat tekevät ihmeitä

Hyvä kirjallisuus tuulettaa lukijansa pääkoppaa, ja se voi murentaa kivettyneitä ajatuksia suuristakin asioista. Viime syksynä Heidi Köngäs julkaisi romaaninsa Sandra . Se on koskettava kuvaus sata vuotta sitten paukkuneesta sisällissodasta. Keskipisteessä on ylävääriläinen torppa, jossa punakaartiin pakotetun Jannen vaimo Sandra pelkää, suree, kaipaa, rakastaa – ja selviää. Näkökulma on kotirintamalla. Nykyään on yhä enemmän ymmärretty, että sota ei ole vain rintamalla olemista, vaan se koskettaa kaikkia, ja sen kosketus ei tee hyvää. Ymmärrys sodan laajamittaisesta pahasta on lisääntynyt naisten ryhdyttyä kirjoittamaan siitä. Luin kertauksen vuoksi myös Veijo Meren romaanin Vuoden 1918 tapahtumat . Siinä ovat miehet pääosassa, mutta kunnia ei. Aseet kolisevat vähän joka suuntaan, välillä omaan otsaan. Meri kuvaa tapansa mukaan sodan vaikutusta yksilöiden mieliin. Hän ei koskaan glorifioinut sotaa, vaikka sotilaan poika olikin. Meren sota on haparoivaa eksyksissä oloa, jossa kukaan ei voita. Se on aina yksi iso hukkareissu, mikä on muutenkin yksi keskeinen teema hänen tuotannossaan. Finlandia-palkinnon voittanut Juha Hurme ravistelee suomalaista kansallismieltä kirjallaan Niemi . Ei hän polje suomalaisuutta, mutta asettelee sitä uuteen asentoon. Meidän on terveellistä tietää, miten monista ulkopuolisista vaikutteista olemme rakentaneet oman erinomaisuutemme. Onneksi rajat ovat olleet auki, ja sivistys on saanut kasvualustaa tälläkin niemellä. Se, onko Niemi tietokirja vai romaani, ei ole minusta tärkeää. Siinä on historiaa lukijan ahmia, kun Hurmeen näköinen kertoja vie tarinaa eteenpäin. Ja kovaa siinä mennäänkin. Teoksen kerronnan ja tapahtumien anakronistinen suhde tekee lukukokemuksesta hulvattoman. Auktoriteetit tulevat rymisten alas ja asettuvat oikeampiin mittasuhteisiin. Samanlaista sarkastista kritiikkiä löytyy Veijo Meren esseekokoelmasta Goethen tammi . Hänellekin lukeneisuus ja historiantuntemus mahdollistivat asioita uudistavan kirjoittamisen. Kaikki nämä kirjailijat ovat tienneet, että sanat tekevät ihmeitä. Lukeminen luo elämään sävyjä, ja niitä me tarvitsemme ymmärtääksemme toisiamme. Kirjan todellinen arvo on jotain muuta kuin sen lyhyt kaupallinen elämä. "Auktoriteetit tulevat rymisten alas ja asettuvat oikeampiin mittasuhteisiin."