Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

Manipuloi itsesi ja asenteesi – näyttelijä Jaana Saarinen korostaa mukavaa ja helppoa elämää

Näyttelijä, vuorovaikutusvalmentaja Jaana Saarinen haluaisi olla mahdollisimman hyvä ihminen. Hän pyrkii sitä kohti kaikessa, mitä tekee ja ajattelee. Hän jakaa ajatusmaailmaansa ja elämänfilosofiaansa puhetilaisuuksissa, joita pitää ympäri Suomen. Tiistaina Saarinen vieraili Kuorevedellä Tehyn Koillis-Hämeen yksityisalojen ja kunta-alan ammattiosastojen järjestämässä tapahtumassa. Saarinen kuvasi värikkäästi ja elävästi monille tuttuja tapahtumia ja asenteita niin työ- kuin yksityiselämästäkin. Hän havainnollisti esimerkein sitä, miten omat asenteet ja asioihin suhtautuminen vaikuttavaa meihin ja ympäröivään maailmaamme. –Oma elämä pitäisi olla mukavaa ja hyvää. Elämä pitäisi tehdä minun mielestäni niin helpoksi kuin mahdollista. Se ei tarkoita sitä, että pitäisi päästä helpolla, koska se tarkoittaa laiskottelua, vetäytymistä ja toisen harteille sysäämistä. Kun tekee oman elämän niin hyväksi, helpoksi ja mukavaksi kuin voi, säteilee se myös ulospäin, Saarinen sanoo. –Tämä on mielestäni kauhean yksinkertaista. Asiat, joista käyn puhumassa, eivät ole uutta auringon alla. Työelämässä olemme ammattitaitoamme vastaavassa työssä, jonka olemme itse valinneet. Ketään ei ole työpaikalleen viety väkisin. Nämä ovat Saarisen mukaan jokaisen tietoisia valintoja, jos ne ovat vääriä, voi valintaansa muuttaa. Kenenkään ei pitäisi sanoa eläkkeelleen jäädessään, että on vihannut 30 vuotta jokaista työpäivää ja etenkin omaa työkaveriaan –Mitä elämän tuhlaamista on märistä vääristä valinnoistaan tai asioista, joille voisi ehkä tehdä jotain. Jokaisella on toki päiviä, ettei huvittaisi lähteä töihin ja se on normaalia. Mutta jos niitä tulee 30 vuotta peräkkäin, se on järkyttävää. Pahinta, että omassa elämässään viihtymättömyys saattaa purkautua vääriin kohteisiin, Saarinen sanoo. –Mihin käytämme energiaamme ja omaa itseämme tämän yhden elämän aikana, siitä kannattaisi olla tarkkana. Saarinen muistuttaa siitä, että omat murheet eivät kuulu työpaikalle. Kun olet töissä, olet töissä ja pyrit parhaaseen mahdolliseen työtehoon ja työtulokseen, ja siitä sinulle maksetaan palkkaa. Se ei kuuluu työpaikalle saati työkavereille, jos olet väsynyt tai sinulla on muita murheita yksityiselämässäsi. –Jos työpaikalla on paras kaverisi, voi pyytää hänet kahville ja kertoa hänelle, jos oikeasti on ollut ihan hirveä aamu, mutta muille työkavereille se ei kuulu, Saarinen sanoo. –Jos tulet oman tiimisi tai työkavereidesi keskelle ja aloitat, että ihan hirveää tämä minun elämä, mistä saisi revittyä tämänkin työpäivän energian, on se edesvastuutonta. Negatiivinen energia tarttuu hyvin nopeasti muihin työkavereihin ja saa nekin, jotka ovat hyvällä tuulella, vaikenemaan. Saarisen mukaan negatiivisen energian purkamiseen ei oikeuta sekään, että on suora ja sanoo asiat niin kuin ne ovat. –Tällaiseen toisten dissaamiseen ja oman mielen purkamiseen kätkeytyy paljon pahaa oloa ja pettymystä omaan itseensä siitä, että on kadottanut työilon, joka joskus on itselläkin ollut, Saarinen sanoo. –Jos sitä iloa ei etsimisestä huolimatta enää löydy, voi vaikka miettiä ammatinvaihtoa tai lisäopiskelua. Oman työnsä ja ammattitaidon arvostaminen on tärkeää. Jokaisen tulisi Saarisen mukaan arvostaa itseään ja työtään, se on oikeanlaista itserakkautta. Kun itse arvostaa itseään, on helpompi ottaa vastaan arvostusta ja palautetta. Saarisen mukaan jokainen kaipaa työssään palautetta, mutta kaikki eivät osaa sitä antaa. Jos työntekijästä tuntuu siltä, ettei hän saa ammatillisesti riittävästi tai ollenkaan palautetta, on jokaisen puututtava siihen itse. –Mene esimiehen luo ja pyydä hetki aikaa ja kerro, että sinulla palautevaje, Saarinen sanoo. Oman asenteen merkitystä ei voi työelämässäkään korostaa liikaa. Omien ajatusten kääntäminen avoimemmaksi, kohti positiivisuutta, ja negatiivisten ajatusten sekä omien murheiden jättäminen työpaikan ulkopuolelle on avain siihen, että on työpaikalla parhaimmillaan. Jos tiukan aikataulun päivään lähtee aamulla jo ajatuksella, että on ihan hirveä päivä tulossa, on valmiiksi jo negatiivinen. Kun päivää ajattelee pieninä osina, etenee askel askeleelta. Tuntuu se aivan toisenlaiselta. –Itsemanipuolointia voi harrastaa määräämättömän pitkälle, silloin voi vaan päättää unohtaa kaiken muun ja keskittyä siihen mitä tekee nyt, Saarinen sanoo.