Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

Joka viides suomalainen kokee yksinäisyyttä – Ilman vapaaehtoista ystävää moni olisi kokonaan yksin

Punaisen Ristin ystäväkyselyn mukaan suurin syy etsiä vapaaehtoista ystävää on yksinäisyys. Vapaaehtoinen ystävä on monelle ainoa sosiaalinen kontakti. Myös rajoittunut liikuntakyky ja korkea ikä saavat ihmiset hakemaan vapaaehtoista ystävää. Kysely tehtiin joulukuussa 2017, ja siihen vastasi 519 ystävätoiminnan vapaaehtoista ympäri Suomen. –Yksinäisyys on tuhoisaa ihmisen hyvinvoinnille. Yksikin myönteinen ihmissuhde voi katkaista kierteen, jossa jatkuva arvottomuuden kokemus musertaa ja saa ihmisen eristäytymään entisestään, Punaisen Ristin sosiaalisen hyvinvoinnin koordinaattori Maaret Alaranta kertoo. Vapaaehtoistoiminnan kautta alkunsa saaneet ystävyyssuhteet ovat hyvin samanlaisia kuin tavalliset, luottamukselliset ystävyyssuhteet, selviää ystäväkyselystä. Aiempien tutkimusten mukaan jopa joka viides suomalainen kokee joskus yksinäisyyttä. –Yksinäisyys on murrettavissa. Vapaaehtoisen ystävän kanssa uskalletaan jakaa ajatuksia, tunteita ja kokemuksia. Suhteet koetaan molemmin puolin läheisiksi ja syvällisiksi ja vapaaehtoisiin ystäviin luotetaan, Alaranta kertoo. Lähes kaikki ystävätoiminnan vapaaehtoiset arvioivat vierailujen olevan odotettuja ja vierailujen virkistäneen ystävän mieltä. Jopa 82 prosenttia vapaaehtoisista arvioi toiminnan vähentävän yksinäisyyttä. –Yksinäinen kokee usein itsensä näkymättömäksi. Huomatuksi tuleminen ja lyhytkin kohtaaminen vähentävät yksinäisyyttä. Tunne joukkoon tai porukkaan kuulumisesta on tärkeä meille kaikille, Alaranta kuvailee. Punainen Risti kutsuu lisää vapaaehtoisia yksinäisyyden torjuntaan Suomen Punaisen Ristin ystävätoiminnassa on mukana noin 9 000 vapaaehtoista ystävää ympäri Suomen. Vuonna 2016 noin 32 500 ihmistä sai apua ystävätoiminnasta. Vapaaehtoiset tapaavat ystäviään yleisimmin kerran viikossa tai kahden viikon välein. –Ystävänpäivän kunniaksi haluamme toivottaa uudet ihmiset tervetulleiksi ystävätoimintaan. Ystävätoimintaa voi tehdä sen verran kuin omaan elämäntilanteeseen sopii. Tärkeintä on, että kenenkään ei tarvitse olla yksin, Alaranta kertoo. Ystävätoiminta vähentää ulkopuolisuuden kokemusta Ystäväkyselyn mukaan ystävätoiminta rohkaisee erityisesti nuoria monenlaiseen aktiivisuuteen, kuten harrastuksiin. –Ystävät tuovat nuorten elämään paitsi seuraa ja tukea, myös avaavat nuorten elinpiiriä. Vapaaehtoinen ystävä auttaa nuorta kiinnittymään lähiyhteisöihin. Ystävätoiminta vähentää ulkopuolisuuden kokemusta, kun nuori voi luottaa ihmisiin ja kokea olevansa itse luottamuksen arvoinen, sanoo nuorisotutkija, Nuorten turvatalojen johtaja Leena Suurpää . Vuonna 2016 noin 7 400 maahanmuuttajataustaista ihmistä sai apua Punaisen Ristin ystävätoiminnasta. –Ystäväkyselyn vastauksista merkittävänä ryhmänä nousee Suomeen hiljattain muuttaneiden nuorten ryhmä. Heille vapaaehtoiset ystävät merkitsevät erityisen paljon, sillä nuorten luottamus yhteiskuntaan on heikko. He kokevat arjessa epäoikeudenmukaisuutta ja osattomuutta eikä kannattelevia tukiverkostoja välttämättä ole. Inhimillinen vastuu Suomeen muuttaneiden nuorten arkielämästä on koko yhteiskunnalla, Suurpää jatkaa.