Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

Asjoil on monta nimmee

Yhtee aikaa tuntu jot pahi maholline on se ko ihmist ymmärtäät toistesa haastii. Irlantilaist räjäyttelliit pommisa englanniks vaik heil omakii kielesä on. Peirutis teurastiit toisiiaa arapiaks kirote, vaik vällee joku ristityist laitto ranskaks merdee takaspäi. Jukoslavias tapettii toisuskovii ko ymmärrettii kohtu hyvi mitä pirruu yks slaavi tahe posniakki ol serporoatiks virkant. Nykyseltäähä asjat ovatkii vissii paremmallaijal koi tehä muuta ko kassotaa verkost jottai muuta ko kallaa eikä pukahettakkaa mittää jotteit vaa virtuaalkalat karkaa. Ja varmuue vuoks sellane kiel ko serporoatti o lakkautettu. Sitä mie vaa jot sanat saattaat tarkottaa er ihmisil hyvikii erlaisii asjoi. Ja se on oikee hyvä. Siin taas männää iha vikkaa jos sanotaa jot vaikkapa Karjala tarkottaa miul sitä mitä siulkii, ja hänel, ja höil toisil. Ja jotkuut nii mielesä pahhhoittaat jos heitä joillai sanoil nimitettää – vaikkapa tshukniks. Minnuu saap kyl sannoo suhnaks tai karjalaispaskaks jos tahtoo ja jos se jotakii helpottaa vaik henkisest. Mien tykkää iha hirviäst jot kielel asetettaa rajoja. Luuletsie jot mie tykkäjän siint rajastkaa mikä on asetettu meil Viipurii männes. Mist täs nyt on siis kyse. No näätsie, mie kirjutan tätä juttuu suomeks. Tää on vähä niiko murrepakina evakkokarjalaks. Niiko virallisest – suomen kaakkoismurteella kirjoitettu. Nii jot tää ei oo hämmeeks vaa karjalaks kirjutettu. Mut tää ei oo karjala kielel kirjutettu. Ja sit tää saattaa olla aikataval lähempän saavuuetakkaist (c.anno D.1918) eteläkannakselaist puhheepartta komitä esmerkiks Räisäläist. Enne viimjouluu mie sain kätehein Karjala nimise lehe mitä mienolt monnee vuotee lukent. Siin ol karjalakieline joulupakina – mie muistasi jot nimeltää Rastava Mei Yhtöine Proazniekka (Joulu meidän yhteinen juhlamme). Kyl tää vähä miut yllätti. Pikkupoikan (1960-luku) mie täst Karjala-lehest ain luin sielt takasivutl Ruotshin Pekan pakinan mikä ol tää lehe ainut karjalakieline juttu, siin ol vie muistaaksein sanasto peräs. Pekka lie kirjuttant karjala kiele Suojärve murteeel. Siihe aikaa karjalakielisii uutisii saatto kuunnella Neuvostoliitostkii, tarkemmi sannoi Petroskoi ratiost. Nykysee aikaa netist saaattaa löytyy jopa Radio Äänislinna, mie ainakii löysi... mut sielhä soi ei Malmstén vaa jenkkipurkka. Ruotshin paginuo suollan kun en karjaluo taija.