Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

Kevätpäiväntasaus koittaa – luonto herää taas pikku hiljaa

Kevät tuo tullessaan vihreitä versoja, linnunlaulua ja valoisia iltoja. Pohjoisella pallonpuoliskolla nautitaan pidemmistä päivistä. Varma merkki kesän lähestymisestä on kevätpäiväntasaus. Sitä vietetään tänä vuonna tiistaina maaliskuun 20. päivänä täsmälleen kello 18.15. Päivä tunnetaan siitä, että silloin yö ja päivä ovat yhtä pitkiä. Silloin kevät alkaa Suomessa toden teolla. Kevätpäiväntasauksena voidaan jättää hyvästit talvelle ja siirtyä kevääseen ja kohti kesää. Kesäpäivänseisaukseen asti, vuonna 2018 seisaus on pohjoisella pallonpuoliskolla 21. kesäkuuta, päivät pitenevät. Etelä-Suomessa päivän pituus on tuolloin pisimmillään lähes 19 tuntia. Juhannuksen jälkeen päivät alkavat jälleen lyhentyä aina talvipäivänseisaukseen asti. Pohjoisella pallonpuoliskolla nautitaan pidemmistä päivistä ja auringosta, etelässä kevätpäiväntasauksen jälkeen alkaa syksy. Kevätpäiväntasauksen jälkeen lisääntyvän valon myötä luonto herää ja esittelee yhä uusia kevään merkkejä. Kevätpäiväntasaus on erityisesti kurkien ja muiden lintujen paluumuuton aikaa. Kevätpäiväntasaus ei ole ollut vanhan kansan pyhäpäivä, mutta sitä on pidetty vuoden "kuivimpana" päivänä. Tämä tarkoitti sitä, että jos asioita tällöin hävitettiin, ne myös pysyivät poissa. Kevätpäiväntasausta pidettiinkin hyvänä päivänä pajun ja lepän poistamiseen pelloilta sekä lutikoiden hävittämiseen. Päivän aikoihin myös teeren kukerrusta kuunneltiin tarkalla korvalla. Jos soidin alkaa ennen kevätpäiväntasausta, keväällä on tiedossa vielä lumisateita. Jos vasta sen jälkeen, keväästä tulee ilmojen puolesta kaunis. Hyvistä keleistä kertoo myös päivää edeltävä kirkas täysikuu. Jos täysikuu on tasauksen jälkeen, on odotettavissa hallaöitä. Lähde: www.taivaannaula.org ja www.luonto.fi