Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

Hoitotahto ja edunvalvontavaltuutus – mitä ne ovat, miksi ja miten ne kannattaa tehdä?

Jos joudut onnettomuuteen tai sairastut vaikka muistisairauteen, kuka hoitaa sinun asioitasi? Miten varmistat, että tahtosi toteutuu myös sellaisena aikana, kun toimintakykysi on heikentynyt? Edelleen luullaan, että automaattisesti puolisolla tai lapsilla olisi valtuudet hoitaa omia asioita, jos itselle sattuu jotain. Ilman asianmukaisia valtuuksia varsinkaan toisen taloudellisia asioita ei kuitenkaan voi hoitaa. On olemassa oikeudellisia keinoja, joiden avulla voi varautua tilanteeseen, jossa ei pysty enää omia asioita hoitamaan. Tyypillisimmät keinot ovat valtakirjavaltuutus, hoitotahto ja edunvalvontavaltuutus. Hoitotahdolla tarkoitetaan suullista tai kirjallista omaa hoitoa ja hoivaa koskevaa tahdonilmaisua niiden tilanteiden varalle, kun henkilö ei kykene tekemään hoitoaan koskevia ratkaisuja. Edunvalvontavaltuutuksella tarkoitetaan asiakirjaa, jolla nimetään, kuka hoitaa tulevaisuudessa omia asioita, jos niitä ei kykene enää itse hoitamaan. Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan vasta, kun valtuutuksen laatinut henkilö on tullut kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan ja valtuutus on saatettu maistraatissa voimaan. Maistraatti valvoo edunvalvontavaltuutetun toimintaa vain tarvittaessa. Edunvalvontavaltuutus sekoitetaan usein edunvalvontaan. Edunvalvontavaltuutuksella on kuitenkin mahdollista välttää edunvalvonta. Hoitotahdon ja edunvalvontavaltuutuksen tekemistä suositellaan jokaiselle täysi-ikäiselle. Hoitotahdosta ja edunvalvontavaltuutuksesta kertoo tarkemmin Henna Nikumaa käytännönläheisellä luennolla 11. huhtikuuta klo 13–14.30 Lumometsäntuvalla Vilppulassa. Pirkanmaan Muistiyhdistyksen järjestämä tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille.