Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

Miksi ihmeessä sota osui meidän pihaan?

Torpparin Sandra-vaimon kuva Heidi Köngäksen uutuuskirjan kannessa on tallentanut onnellisen hetken. Kirjailijan isoäiti Sandra ja pappa Janne olivat tehneet vuonna 1910 kontrahtin Lepiston torpasta Ylä-Väärin kylästä Ruovedellä. Köngäs antaa Sandra -kirjassaan äänen syvästi kärsiville naisille, jotka joutuivat sodan keskelle tahtomattomaan. Lepistön torppa sijaitsi Ruoveden ja Vilppulan rajalla, sisällissodan osapuolten linjojen keskellä. Sandra ihmetteleekin, miksi ihmeessä sota osui meidän pihaan. Sandra ei ole kevyttä luettavaa. Tapahtumien kauheudet ja ihmispolojen kohtalot järkyttävät. En helposti liikutu kirjoista kyyneliin, mutta Sandran kanssa näin kävi. Vaikka kirja on pääosin kuvitelmaa, Köngäs kirjoittaa niin elävästi, kauniisti ja uskottavasti, että lukija eläytyy hahmoihin ja tapahtumiin. Köngäksen kieli on viimeiseen asti hiottua. Lauseissa ei ole yhtään sanaa liikaa tai liian vähän. Kolmen naisen kertomukset rytmittävät kirjaa ja vievät tarinaa helppolukuisasti eteenpäin. Kirjailija sijoitti alkuosaan iloisempia tapahtumia, häitä ja talkoita auttaakseen lukijaa loppupuolen synkistä sodan hetkistä. Kauneutta tuo Sandran ja Jannen keskinäinen luottamus ja kaiken kurjuuden kestävä rakkaus. Janne joutuu punavankileirille mutta selviytyy. Sandran Maija-anoppi on tuttu hahmo Köngäksen ensimmäisestä kirjasta Luvattu , jossa Maija oli nuori piikatyttö Väärinmajalla Ruovedellä. Kirjan naiset ovat luonteeltaan erilaisia. Maija elää tunteitaan vahvasti, kun Sandra on vakaa ja sinnikäs. Jannen sisko Lyyti on kapinallinen sinkku ja heittäytyy suhteeseen talollisen pojan kanssa. Keski-ikäinen näyttelijä Klaara venyttää aikajanaa tähän päivään ikäsyrjintöineen. Hän kiinnostuu sukunsa menneisyydestä. Nyt kun puheenaiheena ovat naisten ahdistelut kulttuurialalla, myös Sandra kertoo aikansa #metoo-tarinaa. Eräät naiset joutuivat miesten seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi. Kun piika tuli epätoivotusti raskaaksi, hänet laitettiin pois talosta. Eikä helppoa välttämättä ollut avioliitossa. Vaimo oli aviomiehensä edunvalvonnan alla vuoden 1929 avioliittolain muutokseen asti. Kirjan sanoma on pasifistinen. Se ei ole punaisten eikä valkoisten puolella. Veljessodassa kaikki hävisivät. Kirja antaa äänen heille, joita ei ole juuri kuultu.