Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

Edistyksellinen kääntäjä pääsi pappina naimakaupoille

Suomen kirjakielen isänäkin pidettyä uskonpuhdistajaa, Mikael Agricolaa harmitti aikoinaan, kuinka hänen sinnikästä työtään ei isommin arvostettu. Uskonpuhdistuksen jälkimainingeissa Turun piispana ja Turun katedraalikoulun kiihkomielisenä rehtorina puurtanut Agricola luonnehti pappisoppilaitaan useissa teksteissään uppiniskaisiksi ja laiskoiksi. Siis opiskelijoiksi, jotka olivat tyystin toista maata kuin mies itse. Pernajassa syntynyt Agricola kasvoi monikielisyyteen. Varmaa ei edes tiedetä, että oliko hän syntyjään suomen vai ruotsinkielinen, luultavasti hän taisi jo synnyinkodissaan molemmat. Suomen kieleen hänellä kuitenkin oli palo, minkä edistäminen vaati suunnatonta ponnistelua muidenkin kielten saralla. Jo yksin Raamatun uuden testamentin käännöstyöhön Agricola käytti niin alkuperäisiä kreikan- ja latinankielisiä tekstejä, sekä saksan- ja ruotsinkielisiä käännöksiä. Ei ollut helppoa 1500-luvun alkupuoliskolla tuo. Uuden testamentin käännöstyötä pidettiin merkittävänä edistysaskelena, mutta Agricolan mielestä työ jäi kesken. Hän olisi halunnut kääntää koko Raamatun, mutta urakka tyssähti. Rahoittajat eivät uudelle ajatukselle lämmenneet. Uutteran kielimiehen ehkä tunnetuimmaksi teokseksi muodostui Abckiria, jota pidetään Suomen kirjakielen pääteoksena. Esiaapisen alkulehdillä on tunnettu runo, jonka ensimmäiset säkeet kuuluvat: Oppe nyt wanha ia noori / joilla ombi Sydhen toori. Jumalan keskyt / ia mielen / iotca taidhat Somen kielen . Sittemmin kankeahkoa kieltä on notkistettu, mutta some on herännyt uudelleen henkiin. Sosiaalisesta mediasta Agricola tuskin kuitenkaan tarinoi, Somesta puuttui nykyisen version u-kirjain. Vasta 1800-luvulla suomalaisnationalistit nostivat Suomen kielen isän kansakunnan kaapin päälle. Agricola "ylennettiin" myöhäisempien suomalaiskansallisten esikuvien, Elias Lönnrotin , J.L.Runebergin ja J.V. Snellmanin rinnalle. Sattumoisin Agricolan kuolinpäivä on myös Elias Lönnrotin syntymä- ja nimipäivä, joka on nimetty myöhemmin myös suomen kielen päiväksi. Agricolaa pidetään myös uskonpuhdistuksen merkittävänä edistäjänä, kun hän kirjoitti uskonnollisia, suomenkielisiä tekstejä. Mies itse oli elävä esimerkki uskonpuhdistuksen hengestä. Hänet vihittiin vuonna 1550 Birgitta Olavintyttären kanssa. Se oli kova juttu se, sillä vasta uskonpuhdistus mahdollisti pappien avioitumisen. Mikael Agricola syntyi Pernajassa, noin 1510 ja kuoli 9. huhtikuuta 1557. Kuolinpäivä on nimetty viralliseksi liputuspäiväksi, jolloin juhlitaan sekä Agricolaa että suomen kieltä. Mikael Agricolaa pidetään suomen kirjakielen isänä. Ensimmäinen suomalainen aapinen, kirjoittamansa ABC-kirja ilmestyi vuonna 1543. Agricola oli myös Turun piispa sekä uskonpuhdistaja. Hän keskittyi käännöstyössään uskonnollisen kirjallisuuden saattamiseksi suomenkielisten lukutaitoisten haltuun. Agricola luki teologiaa Saksassa. Papiksi hänet vihittiin 1530-luvulla. Maisteriksi hän valmistui 1939 ja samana vuonna hänet nimitettiin Turun katedraalikoulun rehtoriksi. Rehtorina hän toimi yhdeksän vuotta, mutta joutui eroamaan riitauduttuaan kuningas Kustaa Vaasan kanssa. Turun piispana hän seurasi Matti Skytteä.