Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

Suljetut muistot tarinoiksi

Yhteiskunnallisiin ja historiallisiin aiheisiin keskittynyt kirjailija Sirpa Kähkönen vieraili Mäntän kirjastossa viime viikolla. Kähkösen esityksen teema oli sisällissodan muistovuosi ja siihen liittyvä Kähkösen uutuuskirja Hugo 1918. Kähkösen uutuus on tilausteos, joka haluttiin julkaista Suomen sisällissodan 100-vuotismuistovuonna. Teos kertoo työläisten elämästä ja sisällissodasta Hugo Enbomin Tammisaaren vankileirillä kirjoittamien kirjeiden pohjalta. –Tarina laajenee kertomaan sisällissodan vaikutuksista koko ihmiskunnalle ja sen ajan yhteiskunnalle, Kähkönen kertoo. Kähkönen tunnetaankin juuri historiaa käsittelevistä romaaneistaan, Kuopio-sarjasta, jonka teokset ovat puhtaasti kaunokirjallisia, vaikka pohjautuvat 1930–1940 -lukujen historiaan. Vaikka sarjan teosten tapahtumapaikkana on Kuopio, olisi tarinan tapahtumat voineet sijoittua mihin vain. –Kuopio on kehys yleisemmälle tematiikalle, jota käsittelen teossarjassani. Se, mikä tapahtumapaikka on, ei ole niin merkityksellinen kuin se, millaiset ihmisten keskinäiset suhteet ovat, Kähkönen toteaa. –Se, miten sota-aika vaikuttaa ihmisten elämään ja miten se muuttaa elämän olosuhteita, kun miehet lähtevät sotaan ja naiset, lapset ja vanhukset jäävät keskenään siviilipuolelle. Keskeisin osa teoksiani on se, miten siviilien elämässä näkyy kriisin vaikutus. Kuopio-sarjalla on löyhä yhteys Kähkösen omaan taustaan, vaikka teokset itsessään eivät kerro Kähkösen henkilöhistoriasta. Hän kertoo, että innostus kirjoittaa historian tapahtumista lähti hänen omien isovanhempiensa kokemuksista. –Huomasin, että ne pienet yksilökohtaiset historian asiat liittyvät isoon historian kuvaa, joka koskettaa suurempaa joukkoa. Esimerkiksi sodassa siviilien kokemat pommitukset järkyttivät ihmisiä ja ne muistot voivat palata mieleen kymmeniä vuosia myöhemminkin. Siksi ne eivät jää sinne menneisyyteen vaan elävät vielä seuraavissakin sukupolvissa, Kähkönen selventää. Kähkönen kertoo, että hänelle itselle jäi hyvin vahva kokemus tällaisesta tapahtumasta, kun hän lapsena 1970-luvulla näki, miten Vietnamin sodan pommituskuvat vaikuttivat hänen isoäitiinsä. –Isoäiti oli ollut pommitetussa Kuopiossa talvisodan aikana ja nähtyään kuvat Vietnamista, hän alkoi muistella hyvin järkyttyneenä omia kokemuksiaan pommituksista. Kuvat herättivät hänessä muiston, joka oli ollut pitkään pois painettuna, Kähkönen kertoo. Kähkösen teoksiin pystytään hyvin samaistumaan ja totuuspohjaiset tarinat kiinnostavat lukijoita ympäri Suomen. Mäntän kirjastossakin Kähkösen kirjat ovat olleet luetuimpien teosten joukossa ja kiertävät jatkuvasti lukijalta toiselle. Yhteiset kokemukset tarinankertojan kanssa kiehtovat lukijaa. –Kaunokirjailijat olettavat, että ihmisillä on yleisesti jotain tällaisia yhteisiä tuntemuksia, kuten pelko, rakkaus ja tunteet, joita kriisit aiheuttavat ihmisissä. Ne ovat yleismaailmallisia asioita, joita pitää myös käsitellä pitkään, koska ne vaikuttavat sukupolvissa myös aika kauan, Kähkönen toteaa. Ihmisten taustat ja historia itsessään on ollut Kähköselle mieluinen ja kiinnostava aihe jo kouluajoista asti. Ei siis ihme, että niistä tuli hänelle myös ammatti. –Historia on ollut minulle hyvin tärkeää aina siitä asti, kun sitä on minulle opetettu. Olen ollut aina myös erityisen kiinnostunut siitä, miten yksityisihmiset kertovat ja miten he muistavat menneestä, Kähkönen sanoo. –Ihmisten muistitiedolla ja sen säilyttämisellä on tärkeä rooli myös sotahistoriasta kirjoittaessa. Tällä hetkellä Kähkösellä on työn alla näytelmän kirjoittaminen sekä uusi romaani, joka ilmestynee syksyllä 2019. Romaani tulee Kähkösen mukaan jatkamaan Kuopio-sarjan aihemaailmassa.