Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

Kolumni: Kunniaa Laulajalle

Tänä vuonna on mahdollista kokea kaksikin ensi-iltaa joiden aihe on Olavi Virta . Heinäkuussa nähdään Jämsän Kesäteatterissa ”Olavi- elämän virta”. Lokakuussa valkokankaan täyttää Timo Koivusalon luoma elokuva. Jämsän näytelmän päähenkilönä taituroi Kunto Ojansivu. Sen verran olen miestä nähnyt ja myös kuunnellut että tiedän hänet myös kelpo laulajaksi. Näytelmä meni parisen vuotta sitten Jämsänkosken Teatteritalolla, nyt se siirretään ulos Sähkökosken vehmaisiin maisemiin. Käsikirjoituksen takaa löytyy vanhan liiton lehtimies, nykyään vapaana kirjoittajana puurtava Risto Hakola . Uskon teatterin katetun katsomon täyttyvän suurella prosentilla heinäkuun iltoina. Olen järjestämässä erääseen esitykseen porukkamatkaa, mutta koska tämä ei ole mainospalsta, neuvon mahdollisia lukijoitani seuraamaan infoja mittumaarin jälkeen. Vaikka pidän Timo Koivusaloa ärsyttävänä höpöttäjänä, nostan aikamiespojalle hattua siitä että hän viimein on uskaltanut käydä aiheeseen käsiksi. Eikä hän ihan noviisi olekaan. Ovathan Rautavaara, Helismaa, Pakarinen, Irwin, Kärki ja Sibeliuskin jo hänen ansiostaan filmille päässeet. Tulevan elokuvan pääroolissa nähdään komea kolmikymppinen Lauri Tilkanen . Olavi Virta jos kuka on elokuvan ansainnut. Elämästä riittäisi aineita vaikka tv- sarjaan. Menestyksen vuosina häneltä ei puuttunut oikeastaan mitään. Ääni oli muihin nähden parempi, bisnekset sujuivat, keikat pullistelivat yleisöä ja perhe-elämä oli kohtuullisessa kunnossa. Siinä sivussa hoitui myös kuudennen käskyn rikkominen mestarin malliin. Sitten kun alamäki alkoi, se oli auttamatonta menoa kohti ennenaikaista kuolemaa 57-vuotiaana. Mielenkiintoista onkin nähdä, miten Koivusalo saa tuotua esiin Olan tunnot noina viimeisinä surullisina vuosina. Jos ohjaaja siinä onnistuu ryhmänsä kanssa, elokuva ei tule olemaan turha. Odotankin sitä jo nyt melkein vesi kielellä. Trailerin olen netistä katsonut ja visuaalisuus ainakin näytti hyvältä. Voisin kuvitella Olavi Virran Huldan keittiössä Pispalassa raihnaisena vapisseena ajatelleen kuten hän ”Muistojeni tangossa” Saukin sanoin lauloi: ”Tavoittelin onnea häikäisevää, täyttynyt ei toive, se toiveeksi jää...”