Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

J.V. Snellman oli suuri valtiomies – suomalaisuuden päivää juhlitaan tänään

Johan Vilhelm Snellman (1806–81) oli suomalaismielinen filosofi, kirjailija ja sanomalehtimies. Hän korosti suomen kielen asemaa ja oman rahan saamista Suomelle. Johan Vilhelm Snellman syntyi Ruotsissa. Hänen isänsä oli merikapteeni. Lapsuuttaan Johan Vilhelm vietti Kokkolassa, jonne perhe Tukholmasta muutti. Jo 16-vuotiaana Snellmanista tuli ylioppilas. Opinnot Helsingin yliopistossakin sujuivat hyvin ja Snellman osallistui aktiivisesti myös opiskelijaelämään. Filosofian kandidaatiksi Snellman valmistui 1831. Snellman vastusti venäläistä hallintoa. Hänen kerrotaan myös olleen omapäinen ja kiivasluontoinen. Kun hän toimi yliopiston opettajana, hän halusi itse päättää, mitä opiskelijoille opettaisi. Vuonna 1839 Snellman lähti opiskelemaan Keski-Eurooppaan. Siellä päämäärät selkiintyvät, ja hän halusi herättää suomalaisen kansallishengen. Snellman edisti tavallisen kansan kouluttamista ja sivistämistä. Hän piti myös tärkeänä suomenkielisen kirjallisuuden julkaisemista sekä oman rahan saamista. Snellman muutti Kuopioon, jossa hän toimi koulun rehtorina. Vuonna 1844 hän alkoi julkaista kahta lehteä, Maamiehen ystävää ja Saimaa. Vuonna 1849 Snellman muutti Kuopiosta Helsinkiin. Aluksi hän ei saanut muuta työtä kuin konttoristin tehtävän kauppaliikkeessä. Vähitellen suhtautuminen Snellmaniin ja hänen aatteisiinsa kuitenkin muuttui myönteisemmäksi. Yliopiston professorin viran hän sai vuonna 1856. Seitsemän vuotta myöhemmin keisari nimitti Snellmanin senaattoriksi, hallituksen jäseneksi ja Suomen valtiovarojen hoitajaksi. Hän sai aatelisarvon ja osallistui aateliston edustajana valtiopäiville, silloisen eduskunnan päätöksentekoon. Snellman vaati suomen kielen edistämistä kansan sivistystason nostamiseksi. Keisari Aleksanteri II allekirjoitti vuonna 1863 Snellmanin tuoman kieliasetuksen, jolla sovittiin, että Suomesta tulee 20 vuoden kuluessa virallinen kieli oikeuslaitoksessa ja opetuksessa käytettäväksi ruotsin rinnalle. Suomesta ei tullut tasavertaista kieltä ruotsin kanssa kuin vasta vuonna 1923 kielilaissa. Snellman vaikutti myös siihen, että Suomi sai oman markan vuonna 1860. Häntä pidetään Suomen suurimpana valtiomiehenä. Lähteet: Wikipedia, Yles