Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

Suomentaja kirjoittaa itsensä näkymättömäksi

Moni tuntee kirjailijat Henning Mankell , Lars Kepler ja Jörn Donner , mutta tunteeko kukaan häntä, joka tekstin on suomentanut. Hän on kääntäjä Kari Koski . Koski ja koko suomentajien ammattikunta on varsin tuntematonta suuren yleisön silmissä, vaikka heidän tuottamiaan tekstejä luetaan tuhansia kertoja. Harvoin kirjan lukija muistaa tekstin suomentajan, alkuperäisteoksen kirjoittajan kyllä. Mäntän kirjastossa tiistaina vieraillut Koski avasi suomentajien työtä sekä kertoi kirjallisuuden suomentamisen merkittävästä historiasta. – Agricolan ajasta alkaen suomentajat ja kirjailijat ovat toinen toistaan tukien olleet rakentamassa suomalaista kirjallisuutta. Kirjailijat ovat luoneet ilmaisuvoimaista kieltä, ja suomentajat ovat tarjonneet vaikutteita ulkomailta, luonnehtii Koski. –Voidaan sanoa, että kirjailijat ovat luoneet kansalliskirjallisuutta ja suomentajat ovat luoneet maailmankirjallisuutta. Maailmankirjallisuudella on ollut historiassa suomalaisille suuri merkitys, koska kirjastot ovat olleet se paikka, joka on avartanut ihmisten maailmaa. Nykyään tilanne on toinen, kun matkustaminen ja ihmisten kielitaito on lisääntynyt. Monet lukevat Kosken mukaan kirjoja yhä enemmän myös alkuperäiskielillä. –Kääntäjä eroaa tavallisesta lukijasta kuitenkin sillä, että hänen on ymmärrettävä kirjan teksti aivan viimeistä piirtoa myöten, kun huvikseen vieraalla kielellä lukevalle riittää, että tajuaan kirjan pääpiirteittäin, Koski kertoo. Suomentaja kirjoittaa koko kirjan uudelleen Vaikka suomentajien työ on hyvin merkityksellistä, jäävät he hyvin usein huomaamattomiksi. Koski toteaakin, että suomentajan työ on kirjoittaa itsensä näkymättömiin, vaikka hän käytännössä kirjoittaa kirjan tekstin kokonaan uudestaan. Monesti alkuperäisteoksesta jää kirjaan vain erisnimet. –Kirjailijan tekstin pitää soljua käännettynäkin. Yleensä teksti on sitä parempi, mitä vähemmän sinne jää alkuperäiskielen lauserakenteita, Koski kuvailee. –Yleensä suomentaja huomataan vasta, kun hän tekee virheen. Kari Koski on suomentanut kirjoja ammatikseen vuodesta 2002 alkaen. Hän on suomentanut eniten kirjoja ruotsista, tanskasta ja englannista. Pääkielenä hänellä on kuitenkin saksa. –Olen kääntänyt kaikkiaan noin 80 kirjaa, enimmäkseen Pohjoismaisia dekkareita, Koski kertoo. Koski on kääntänyt Mankellin, Keplerin ja Donnerin lisäksi muun muassa Åsa Larssonia , Arne Dahlia , Leif G.W. Perssonia , Liza Marklundia ja Erik Axl Sundia . Hän kertoo, että Mankellilta hän kääntänyt useita teoksia, mutta vain yhden Wallanderin . –Kääntäjän täytyy huomioida saman sarjan kirjaa kääntäessään keskeiset asiat, joiden tulee olla tarinassa samalla tavalla kääntäjästä huolimatta. Mutta liikaa ei saa ottaa vaikutteita toisen käännöksestä, Koski toteaa. Kaksi kääntäjää samalla kirjalla Koski kertoo, että aloittaessaan kääntämään kirjaa, hän lukee tekstin vähintään kolme kertaa. Ensimmäisellä lukukerralla hän perehtyy kirjaan, sen jälkeen hän lukee kirjasta seuraavan päivän käännettävän osan ja sen jälkeen vielä kolmannen kerran. –Kirjan eri tasot tulevat paremmin esiin useammalla lukukerralla, Koski kuvailee, ja lisää: –Dekkareita kääntää myös usein kaksi kääntäjää yhtä aikaa. Heidän käännöksen liimaa yhteen kustannustoimittaja eikä lukijan pidä erottaa, missä kohtaa kääntäjä vaihtuu. Yhdessä päivässä Koski kertoo tekevänsä raakakäännöstä keskimäärin kymmenen sivua. Poikkeuksena hänen kohdallaan oli Jörn Donnerin Mammutti , jonka käännöstä syntyi 20 sivua päivässä. –Mammutti on yksi parhaista käännöksistäni. Pääsin siihen teokseen heti sisään ja se eteni todella vauhdilla. Raakakäännökseen meni aikaa 3–4 kuukautta. Suomalainen kaunokirjallisuuden suomentaja. On toiminut kääntäjänä vuodesta 2002. Tunnetaan Pohjoismaisten dekkareiden kääntäjänä. Suomentanut kaikkiaan 80 kirjaa. Pääkielet ovat englanti, ruotsi, tanska ja saksa. Suomentanut muun maussa Jörn Donneria, Henning Mankellia ja Lars Kepleria. Koski vieraili Mäntän kirjastossa kertomassa työstään Suomentajat lukijan luo -hankkeen myötä. Hanketta rahoittaa Koneen säätiö.