Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

Kolumni: Siunausta pellon reunalla

Maalaispapin ihana keväinen virkatehtävä on asettua vuorollaan kylän maalaistalon pellon reunaan rukoilemaan siunausta alkaneelle kasvukaudelle. Tunnen aina suurta hartautta ja hiljaista kiitollisuutta, että seurakuntalaiseni ymmärtävät vielä, että Jumala on se joka säät ja ilmat säätää, ja viljan vartuttaa. Maatalousnaiset keväisessä kokouksessaan sopivat, kenen tilalle tänä vuonna oma pappi ja kanttori kutsutaan. Nyt jo kolmatta kertaa saan tämän juhlallisen kylvön siunaamisen toimittaa. Ja taas nuorekas vanha isäntäpari on mukana, vaikka virallisesti tila on jo siirtynyt pojalle. Tuntuu mukavalta nähdä, että tulevaisuus ei pelota näitä rohkeita tilan jatkajia. Ensimmäisen kerran sain tutustua sinkku emäntään, nuoreen tomeraan naiseen, joka luotti lypsykarjaan ja siihen, että maitoa tarvitaan jatkossakin. Voi, miten hyvältä siellä peräkammarissa maistuikaan aito lehmänmaito voileivän kanssa, kun jäimme istumaan hetkeksi iltaa ja nauttimaan alkukesän valoisan lämpimästä hyvässä seurassa. Olisin halunnut nuorena oman maatilan. Mutta. Jumalalla oli minulle erilainen tie varattuna. Sitä paitsi. Miten olisin pärjännyt maatilan emäntänä, kun aikuisena paljastui suvun perimänä keliakia, joka ei siedä pientä hippustakaan ruista, kauraa, ohraa eikä vehnää. Olisi ollut aika tuskaiset ajat kun olisi sitten lopultakin pitänyt luopua suuresta unelmastaan. Mutta toisten maatiloista iloitsen aina. Ahkerista käsistä, Nöyrästä asenteesta elämään. Rohkeudesta kantaa vastuu tulevaisuuden puhtaista luomuruuista ja kaikesta uudesta ja mielenkiintoisesta, mitä nuoret viljelijät vielä keksivätkään. Siunauksen piiriin kuuluvat kotipihojen amppelimansikat, pilleriporkkanat ja persiljat. Ja suurten sarkojen pellot. Alban helmat liehuvat tuulessa ja kirkkokäsikirjan sivut kahisevat, kun nuori maanviljelijä tarttuu suvun vanhaan vasuun ja lähtee käsin kylvämään siementä ikiomaan peltoonsa. Saakoon Kolmiyhteinen Jumala siunata kaiken kasvun tulevana kesänä, että voisimme taas syksyllä viettää tyytyväisin mielin sadonkorjuun kiitosjuhlaa.