Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

Vilppulankosken sillalla muisteltiin sisällissotaa

Höyryjunan puhina, sodan äänet ja Vilppulankosken kohina palautti kuulijat vuoden 1918 tapahtumiin Vilppulan vaiheitten sillat -tapahtumassa. Vilppulankosken silta oli taisteluiden kannalta merkittävä paikka, josta ei päässyt kumpikaan sodan osapuoli jatkamaan matkaansa. Sisällissodan alkuvaiheen kahakat keskittyivät nimenomaan rautateiden läheisyyteen. Rautatie toi sodan myös Vilppulaan tammikuussa 1918. Tuhannen punaisen sotilaan joukko yritti ylittää sillan valkoisten pienen 300 sotilaan joukon estäessä matkanteon. Koska vesialueet estivät joukkojen etenemisen, siirtyivät suuremmat taistelut Ruoveden Väärinmajan puolelle. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Valkoisten saatua vahvistuksia, työnsi liki 3000-päinen valkoisten joukko punaiset Vilppulasta ja Ruovedeltä Orivedelle kohti Tamperetta. –Vilppulan sisällissodan tapahtumat kestivät seitsemän viikkoa ja ne muuttivat sodan suunnan. Sisällissotahistoriassa nämä viikot tunnetaan Vilppulan vaiheina, kertoo kotiseutuneuvos Raija Auvinen . –Sota kesti toukokuuhun, mutta se jätti jälkeen kahtia jakautuneen kansan sekä syvät haavat molemmille osapuolille sekä siviileille. Auvinen kertoo, että sodasta on säilynyt sukupolvien yli kirjoitettuja muistelmia, tarinoita ja valokuvia, jotka kertovat sukujen historiasta. Usein sisällissodan muistoista on kuitenkin vaiettu, on ollut parempi olla vain hiljaa ja antaa muistojen kipeiden haavojen arpeutua hitaasti. –Neljä sukupolvea ja sata vuotta on antanut meille aikaa tutkia ja pohtia sisällissodan tapahtumia, joita nyt muistellaan, Auvinen toteaa. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Vilppulan ja sen lähialueiden 100 vuoden takaisia raastavia tapahtumia kertasi siltatapahtuman puheissaan myös valtiovallan tervehdyksen tuonut sisäministeri Kai Mykkänen ja juhlapuheen pitänyt valtiotieteen tohtori Pekka Visuri . Mykkänen totesi, että sodan päätyttyäkään kahtia jakautuneessa maassa ei ollut itsestään selvää, kuinka tästä kaikesta mennään eteenpäin. Mykkäsen mukaan ohjaavat ajatukset oikeasta tiestä eteenpäin eivät syntyneet talvisodan juoksuhaudoissa vaan, vuosina 1918–1932, kun juoksuhautoja purettiin. –Eduskunta valitsi tien vuonna 1917, mutta se haarautui heti moneksi. Onneksi valittiin silloin yksi oikea haara, joka toi nykypäivään. Onneksi valtion päämiehiltä löytyi silloin viisautta ohjata maata oikeaan suuntaan, Mykkänen toteaa. Hän viittaa oikealla suunnalla Kyösti Kallion Nivalan puheeseen, jossa todetaan, että Suomessa ei voi olla punaisia ja valkoisia, vaan Suomessa voi olla vain yksi suomalaisten kansa. Silloisten päämiesten valinta astua demokraattisten vaalien tielle oli merkittävä päätös kansan eheytymisen kannalta. –Maan ensimmäiset yleiset ja yhtäläiset kuntavaalit pidettiin 4. joulukuuta 1918. Sen kunniaksi Sisäministeriö tulee määräämään juhlaliputuksen pidettäväksi 4. joulukuuta suomalaisen demokratian merkiksi, Mykkänen kertoo. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Kallion Nivalan puhe nousi esiin myös juhlapuhuja Visurin sanoissa. Hän kuvasi sitä, miten tuhoisa sisällissota oli ja miten katkerat sen jälkiselvittelyt kansalle olivat. Visurin mukaan sodan jälkiselvittelyihin kuului myös erilaiset tulkinnat sodan tapahtumista. –Tärkeintä oli kuitenkin huomion kiinnittäminen yhteiskunnan eheyttämiseen. Pientiloja alkoi syntyä ja oikeisto ja vasemmisto sopivat yhteiset pelisäännöt. Myös kansakoululaitoksen ja asevelvollisuuden kehittyminen vaikuttivat merkittävästi eheytymiseen, Visuri sanoo. Vilppulan vaiheitten sillat -tapahtuma sisälsi puheiden lisäksi musiikkia sekä näytelmäkatkelmia punaisten ja valkoisten kohtaamisesta sillalla. Tapahtuman järjestivät yhteistyössä Vilppula-Seura ja Mänttä-Vilppulan kaupunki. Juttu päivitetty 27.5.