Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

Valo voittaa aina - Arto Pylvänäinen taltioi maisemiinsa valon ja varjojen leikkejä

Jämsän Kivipankilla avautui torstaina Mäntän seudun koulutuskeskuksen rehtorin, Arto Pylvänäisen 60-vuotisnäyttely "Valoa - väriä - varjoja". –Voi sanoa, että tämä on jonkinlainen katsaus omaan elämääni, keskiviikkona pyöreitä vuosia täyttänyt Pylvänäinen sanoo. Näyttelyssä on töitä pääasiassa kahdelta ajanjaksolta, vuosilta 1993–2001 ja viimeisten viiden vuoden ajalta. Teoksia on kaikkiaan 82 kappaletta. –Nyt tuntuu, että olen löytänyt oman tyylini. Uudemman kauden työt ovat mielestäni parempia, Pylvänäinen sanoo. Suurimmassa osassa teoksia Pylvänäinen käyttää niin sanottua "märkää märälle"-tekniikkaa, missä paperi kastellaan ensin märäksi. Silloin väri leviää hyvin, ja leikki valon, värien ja varjojen kanssa voi alkaa. –Viimeiset viisi vuotta olen ollut kesälomillani vähintään viikon verran opiskelemassa maalausta, Pylvänäinen kertoo. Eniten hän kertoo saaneensa vaikutteita opettajaltaan Mika Töröseltä . Pylvänäinen kehuu myös jämsäläiseltä Svetlana Ruoholta saamiaan vinkkejä erityisesti tunnelman tavoittamisessa. Pylvänäinen kertoo pyrkineensä aiemmin pikkutarkkaan työhön, nyt Pylvänäistä kiinnostaa enemmän valolla leikkiminen. Monissa kuvissa toistuvatkin auringonnousut ja -laskut tai kuutamot. Näyttelyssä on myös muutama öljyvärityö. Jämsänkoskella asuva Pylvänäinen käy päivätöissä Mäntän ammattioppilaitoksen rehtorina. Hän myöntää, että maalausharrastukselle on ollut vaikea löytää aikaa. Pääosin hän maalaakin kesälomillaan. –Jos ajatukset ovat kovin työasioissa, on vaikea alkaa maalata, Pylvänäinen kuvailee. Maalausinto lähti Tansaniasta Insinööriksi opiskellut Arto Pylvänäinen teki ensimmäisen uransa Hallin lentokonetehtaalla. –Voi sanoa, että 1980-luvulla ei sellaista Patrian konetta ollut, missä ei olisi ollut mukana minun piirtämiäni osia, mies kuvailee. 1990-luvulla hän lähti viideksi vuodeksi kehitysyhteistyöprojektiin perustamaan ammattioppilaitosta Tansaniaan. Tansanian trooppiset auringonlaskut ja -nousut olivat niin voimakas elämys, että se sai Pylvänäisen tarttumaan siveltimeen. –Hyvätkään valokuvat eivät koskaan vastanneet sitä mielikuvaa, mikä minulla oli tilanteesta, joten piti tarttua siveltimeen. Halusin maalata tunnelmia, joita ei saanut kameralla vangittua, Pylvänäinen kuvailee. Kun muut projektityöntekijät pyysivät Pylvänäisen teoksia matkamuistoikseen, hän innostui maalaamisesta lisää. Hän kertoi tuolloin jopa miettineensä sitä, saisiko maalaamisesta ammatin. Työ vei kuitenkin mennessään. Pylvänäinen lähti perustamaan lentokoneasennuksen koulutusta Mäntän ammattioppilaitokseen ja päätyi vuonna 2000 koulun rehtoriksi. Maalaus on pysynyt tärkeänä harrastuksena. –On rikkaus, että olen päässyt useamman ammattitaiteilijan oppiin, Pylvänäinen sanoo. Pylvänäinen haaveilee vielä siitä, olisiko tulevaisuudessa aikaa opiskella taidetta enemmän. Tuttuja maisemia Pylvänäisen tyyliin kuuluu maalata teoksia paikan päällä, koska silloin hän saa paremmin kiinni paikan tunnelmasta. Niinpä teoksiin on osunut paljon myös paikallisia kohteita: on Jämsänjokea laivoineen, Jämsänkosken Oinaalan venerantaa, Aarresaarta, Ouninpohjan heinäseipäitä, Kaustalammi Mäntäntien varrella ja Juokslahden maisemat Nuuskamuikkunen-veneineen. Mutta yhtä lailla maisemissa on kuvia matkoilta elämän varrella: Pärnun hiekkaranta, vappu Vilnassa, Eilatin meri, pohjoisen lapin maisemat ja Afrikan hehkuva aurinko. Jos näyttelyn alakerrassa on isompia töitä ja kokonaiskatsaus Pylvänäisen uraan, yläkerrassa katsoja pääsee "safarille". Ensin Afrikan auringon alle, sitten keskelle kylmää suomalaista talvimaisemaa. Pylvänäinen kuvaa enemmän maisemia ja tunnelmia, kuin ihmisiä. Pylvänäinen kokee, että ilman ihmishahmoa katsojan on helpompi kuvitella itsensä tilanteeseen. Vanhemmiten Pylvänäinen on ottanut tavaksi pysähtyä hienojen maisemien äärelle ottamaan valokuvia, jotka ovat päätyneet myös teoksiksi. –Saatan ottaa aamulla työmatkan varrelta kuvan, joka illalla päätyy paperille, Pylvänäinen kertoo. Pylvänäinen harrastaa myös melontaa ja luonnossa liikkumista. Maalaamisen kautta Pylvänäinen on oppinut näkemään uusia vivahteita myös luonnosta. Pylvänäisen elämässä on ajanjaksoja, jolloin elämä oli liian mustaa, että hän olisi tarttunut siveltimeen. Neljä vuotta sitten hänen veljensä menehtyi syöpään, ja vain kaksi viikkoa hautajaisten jälkeen kuoli veljesten äiti. Silloin tauluja ei syntynyt. Suru näkyy myös teoksissa, joissa surun jälkeen pikkuhiljaa myös valo alkoi lisääntyä. –Jokainen uusi aamu on hieno. Ihmisen pitäisi sisäistää, että valo voittaa aina, Pylvänäinen sanoo. Arto Pylvänäisen töitä on ollut esillä Nairobissa Karen Blixenin Art Galleriassa sekä Sarang Art -Galleriassa. Ensimmäiset omat näyttelyt Pylvänäinen on pitänyt vuonna 1996 Jämsän Kivipankissa sekä samana vuonna Kangasniemen kunnantalolla. "Valoa - väriä - varjoja". Arto Pylvänäisen teoksia Galleria Kivipankilla 24. toukokuuta - 5. kesäkuuta. Taiteilija itse on paikalla viikonloppuisin.