Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

Kolumni: Rikos ja rangaistus

Rikokset ja tuomiot herättävät ihmisissä toisinaan vahvoja kannanottoja. Ihmiset tuntuvat olevan sitä mieltä, että rangaistuksia täytyisi pidentää ja koventaa ja että vangeilla riittäisivät karummat olosuhteet. Vilppulan vankilan suhteen olen kuullut päivittelyjä, että vangit saavat asua sellaisessa paikassa, ne rakennukset ja koko se ympäristö, niin kaunis, oikein kateeksi käy. Jokainen meistä voi tehdä rikoksen ja jokainen voi joutua vankilaan. Rikoksen voi myös tehdä tahattomasti tai vahingossa. Ei varmaan oikeasti kukaan ajattele olevansa kadehdittava, jos menettää vapautensa. Ruumiin ja mielen vapaus ovat meille kallisarvoisia asioita. Jokainen voi huomata tämän jo omasta arjestaan, jos töissä tai missä tahansa tulee rajoituksia, jotka vievät meiltä sen vapauden joka meillä on ollut. Sehän tuntuu melkein sitä, että mikä tai kuka minä oikein olen, jos en olekaan se joka saa päättää itseni suhteen. Oma minäkuva horjuu yllättävän helposti. Vankeusrangaistus on fyysisen vapauden rajoittamista, mutta ennen muuta se on ihmiselle vielä suurempi henkinen rangaistus. Kerran vanki aina vanki, valitettavasti näin on ihmisten silmissä, senkin jälkeen kun on rangaistuksensa kärsinyt. Vankeusrangaistus on myös rangaistus niin, että ei saa valita niitä ihmisiä joiden kanssa on tekemisissä. Vankien täytyy elää arkeaan toisten vankien kanssa. Vilppulan vankilaa oltiin perustamassa 30 vuotta sitten ja silloin kerättiin adressiin nimiä, että vankilaa ei saa Vilppulaan perustaa. Kotiniemen koulukodin aikoina pojat karkailivat jatkuvasti ja veivät milloin polkupyörän, mopon, auton tai traktorin, sen ajopelin jolla karkuun lähtivät. Vilppulan vankilasta on sen historian aikana karattu harvoin. Nykyään ovat seudun ihmisten ajokit saaneet olla rauhassa. Vilppulasta jos karataan, on se jatkokyyti usein tilattuna valmiiksi omasta takaa. Työ vankilassa on henkisesti haastavaa, varsinkin niille, jotka ovat päivittäin lähityössä vankien kanssa. Vangeilla on usein päihteisiin ja mielenterveyteen liittyviä ongelmia. Vilppulassa ei kuitenkaan ole 30 vuoden aikana ollut yhtään fyysistä yhteenottoa vangin ja henkilökunnan jäsenen välillä. Toivotan onnea ja menestystä Vilppulan vankilan kaikille vangeille, jotka hakevat elämänmuutosta ja vankilan työntekijöille, jotka heitä tässä parhaansa mukaan auttavat. ”Jokainen meistä voi tehdä rikoksen ja jokainen voi joutua vankilaan.”