Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

Runoilija palaa rikospaikalle

Mänttäläinen runoilija Teemu Paarlahti julkaisi vuonna 2001 runokokoelman Vilppula, sielun tila . Tänä keväänä runoilija palasi rikospaikalle ja julkaisi kirjan verran vanhaa, uutta, lainattua ja bluesia Vilppulan vaiheilta. Oikeastaan aika hyvä on kokonaisuus, joka pitää sisällään tisleen tekijänsä vuoden 2001 kokoelmasta, kuluvan vuoden maaliskuussa Tertun enkelit -kollektiivin järjestämässä Vilppulan vaiheilla 2018 -tapahtumassa esitetyt tekstit sekä nipun uusia runoja Taidekaupungin läntisestä puoliskosta. Sanoja on kertynyt 25 vuoden ajalta. Uusi ja vanha on nivottu paketiksi, jossa tekstit pyrkivät keskustelemaan paitsi lukijan myös toistensa kanssa. Mukana ovat niin kirkko, vankila kuin lännenkylän kuoppainen raitti. Ja kiskobussi Tampereelle ja takaisin. Paarlahti toteaa, että yksi syy kirjan kokoamiselle oli sisällissodan muistovuosi. –Olen peräisin sellaisesta maaperästä, että olen joutunut käymään oman sisäisen keskusteluni historian ja sen perinnön kanssa. Aika paljon huomaan siitä myös kirjoittaneeni. Ajattelin, että haluan jollain tavalla osallistua merkkivuoteen ja päätin tehdä sen näin. Päivätyönsä Tampereella tekevä Paarlahti kiteyttää suhteensa Vilppulaan näin: –Arkiaamu. Kotiinpaluu. Oikeastaan aika hyvä. ”Lippalakki päähän ja menoksi sinisessä vaunussa suvensineen! Ensimmäinen matka on aavistus Vilppulasta Haapamäelle ja takaisin kaiken kulkemisen tarpeellisuudesta kaukana tieto muista matkoista, viimeisestä, kaukana kavala markkinatalous yhtä matkaa toistasataa vuotta, siinä kiireet yhden kiskoparin radalla kun odotetaan lippalakki päässä konduktööriä ja vuosituhannen vaihdetta sinisessä vaunussa suvensinessä.” ”Ennen täältä pääsi yhdellä vaihdolla New Yorkiin, nyt vaihtamatta Ähtärin Eläinpuiston seisakkeelle. Minulla ei ole juuri nyt asiaa kumpaankaan. Kävelen Järvisestä lammenrantaan. Kaivan kassista ison omenan, haukkaan ja kuuntelen Juicea Spotifysta. Olen elokuun illassa kuu.” Tekstit kokoelmasta Oikeastaan aika hyvä (BoD 2018)