Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

Väinölän kesäteatterissa pääset laulun matkaan

Ihmisyyden tunnustajien Väinölän kesäteatterissa on vuosien varrella saatu nähdä monenlaisia esityksiä. Yhteistä niille on ollut se, etteivät ne koskaan ole olleet valmiiksi naurettuja, jätetään aivot narikkaan kesäteatteriesityksiä. Kaikki ovat olleet aina alusta saakka yhteisön jäsenten itse tekemiä ja itse esittämiä. Myös musiikki on aina ollut vahvasti mukana kuvioissa. Niinpä tänä kesänä päätettiinkin 40 vuotta täyttävän yhteisön juhlavuoden kunniaksi tehdä esitys, jossa musiikki näyttelee pääosaa. Ei kuitenkaan tyydytty pelkkään musiikkiesitykseen, vaan otettiin mukaan myös teatteria. Tuloksena on tasapainoinen esitys, jossa on mukana asiaa ja fantasiaa. Tekijöiden alkuperäinen toive on ollut esittää yleisölle jotain kaunista, kohottavaa ja ilostuttavaa. Viime keskiviikkona Laulun matkassa 40 vuotta -esitys oli päässyt kenraaliharjoitusvaiheeseen ja sen perusteella on ilo todeta, että tämä toive toteutui. Ihmisyyden tunnustajat ovat asuneet Vilppulan Väinölän yhteisössä jo vuodesta 1985 ja sitä ennen oltiin muutama vuosi Kaavissa. Nykyään yhteisö omistaa Mänttä-Vilppulassa kaksi muutakin kiinteistöä ja kaikkiaan siihen kuuluu nelisenkymmentä jäsentä, joista suuri osa on ollut mukana alusta saakka. Ihmisyyden tunnustaja on rekisteröimätön yhteenliittymä, jonka on tarkoitus toteuttaa Pekka Ervastin (1875–1934) teosofisia ihanteita ja tehdä niitä tunnetuksi. Yhteisön ideologia koostuu teosofiasta ja Kristosofiasta, yhteisöelämästä ja Kalevalasta. Näitä kaikkia aineksia löytyy myös juhannusaattona ensi-iltansa saavasta Laulun matkassa 40 vuotta -esityksessä, jossa ovat mukana käytännössä lähes kaikki Väinölän yhteisön jäsenet. Musiikki tärkeä alusta lähtien Esityksessä kuullaan useita settejä, joista jokaisen takana on joku tai jotkut yhteisön jäsenet. Ensimmäisen setin takana on itseoikeutetusti edesmennyt yhteisön perustaja, henkien opettaja ja Väinölän äiti Martta Horjander . Musiikkiesityksistä kaikkein päällimmäisenä jäi mieleen se, että se on kaikille esittäjille tärkeä ja rakas ilmaisumuoto, jota tehdään koko sydämellä. Puolentoista tunnin aikana kuullaan parikymmentä hyvinkin erilaista kappaletta. Niille kaikille on yhteistä se, että ne esitetään hyvin. Kappaleiden sanoituksista löytyy hyvinkin syvällistä sanomaa ja useat sävellykset ovat kauniita ja tarttuvia. Näytelmä hauskuuttamispuolesta vastaa paikkakuntalainen pariskunta, joka on ikänsä asunut Väinölän naapurissa, mutta ei tiedä siellä asuvista ihmisistä oikeastaan mitään. Kun ei ole syystä tai toisesta tullut poiketuksi. Mitenkähän ne mahtavat siellä elää ja millä ne tulevat toimeen, etteivät vaan yhteiskunnan kustannuksella? Pariskunta törmää myös selfieitä ottaessaan Pekka Ervastiin ja sattuu siinä musiikin lomassa kaikkea muutakin mukavaa. Esityksen loppu on hyvin kansainvälinen, mutta ei siitä sen enempää. Menkää itse katsomaan.