Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

Ratsastusterapiassa hevonen peilaa asiakkaan tunteita

Ratsastusterapia eroaa muusta eläinavusteisesta toiminnasta siinä, että se on lääkinnällistä ja sosiaalista kuntoutusta sekä osin Kelan korvaamaa. Kirsi Lankinen 42, on Vilppulassa toimiva ratsastusterapeutti. Hän on itse harrastanut hevostoimintaa pitkään ja saanut siitä paljon. Lankinen on koulutukseltaan sosionomi ja neuropsykiatrinen valmentaja ja toiminut sosiaalialalla vajaat 20 vuotta, varsinkin erityisnuorten parissa. –Halusin jotenkin yhdistää harrastukseni ja ammattiosaamiseni, kertoo Lankinen. Lankisen asiakkaat tulevat pääasiassa maksusitoumuksella kuntoutustyöryhmän kautta, mutta ratsastusterapiaan voi tulla myös ilman lähetettä, itse maksaen. Terapiahevonen on eri hevonen Hevosia Lankisella on yksi, 22-vuotias Iblu, joka on rodultaan ranskanpuoliverinen. Terapiahevonen on eri hevonen. Ratsastusterapia on aina tavoitteellista ja suunnitelmallista terapiaa. Hevonen koulutetaan ratsastusterapiahevoseksi varta varten. Asiakkaat Lankisella tulevat etupäässä neuropsykiatriselta puolelta ja terapia on psykososiaalista kuntoutusta. Yksi hevonen ei pysty määräänsä enempää toimimaan terapiahevosena, vaan hevonen vaatii työnsä vastapainoksi riittävästi hevoselle lajityypillistä elämää ja lepoa. Tallilla kaikki on terapiaa Ratsastusterapiassa kaikki mitä tallilla tapahtuu, on terapiaa. Terapiatunti voi lähteä siitä, että valitaan riimunnaru, asiakkaalla voi olla esimerkiksi kosketusyliherkkyyttä, jolloin narun käsittelyllä saadaan aikaan turvallista altistamista. Hevosen hoivaaminen ja harjaaminen voi taas edistää vuorovaikutusta ja empatiakykyä. Välillä terapiassa asioita sanoitetaan, välillä asiakas hoksaa asiat itse. Sanattomia asioita opetellaan yhdessä hevosen kanssa, eläimet ovat aina tässä ja nyt. Hevonen peilaa asiakkaan tunteita ja sen kautta aihetta voidaan päästä terapeutin ja asiakkaan välillä myös sanoittamaan. Harjoituksia voidaan tehdä myös maasta käsin kentällä. Esimerkiksi tehdään asiakkaan kanssa yhdessä puomirataa. Asiakkailla on usein haasteita kehonhallinnassa ja vuorovaikutuksen tuottamisessa. Keho vaikuttaa mieleen Ratsastusterapiassa nimen mukaisesti myös ratsastetaan tai ollaan hevosen selässä. Silloin tarkoituksena on saada hyöty hevosen liikkeestä, ei ratsastustaitojen opettelu. Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, keho ja mieli ovat yhteistyössä. Kun hevonen liikkuu, niin silloin sen selässä oleva liikkuu myös ja se vaikuttaa ihmisen mieleen. Asiakas ei tarvitse lähtökohtaisesti omia motorisia taitojaan, vaan hevonen liikuttaa selässä olijan kehoa. Terapiassa käytetään paljon hyväksi luontoa ja maastoa. Luonnosta saa paljon aistiärsykkeitä. Ratsastusterapian tavoitteena on lisätä asiakkaan toimintakykyä ja arjessa selviytymisen taitoja, mitä se kenenkin kohdalla tarkoittaa. Ratsastusterapia tapahtuu usein jonkun muun terapian rinnalla, esimerkiksi toiminta- tai fysioterapian kanssa. Ratsastusterapeutiksi-SRT, Lankinen on opiskellut Ypäjällä, 3-vuotisessa koulutuksessa. "Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus, keho ja mieli ovat yhteistyössä." Kirsi Lankinen Ratsastusterapeutti