Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

Kesän hunajasadosta on tulossa ennätyshyvä

Eero Kotisaari hankki omalle pihalleen ensimmäiset mehiläispesät vuonna 1982. Syy tarhauksen aloittamiseen oli varsin yksinkertainen. Hän oli pienestä pitäen pitänyt hunajasta ja mieleen tuli, että voisihan sitä tuottaa itsekin. – Siihen aikaan oli aika paljon pieniä muutaman pesän mehiläistarhoja, joissa tuotettiin vuositasolla kohtuullisen pieniä määriä, Kotisaari aloittaa. Hän kertoo pitäneensä myöhemmin jonkin verran alkeiskursseja mehiläisenhoidosta aloitteleville lähiseudun tarhureille, joista melkein kaikki aloittivat tarhaamisen. Tällä hetkellä ei hänen tietääkseen kukaan heistä jatka mehiläisten hoitoa. –Mehiläisten hoitaminen on oikeastaan aika vaativa harrastus, jota ei voi aloittaa ihan pystymetsästä. Siinä on oppimista koko eliniäksi. En minäkään tiedä siitä läheskään kaikkea, vaikka olen harrastanut tarhausta pian 40 vuotta, Kotisaari vakuuttaa. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Työnjako tarhauksessa on alusta lähtien ollut selvä. Eero Kotisaari hoitaa pesät ja korjuun. Vaimo Mirja Kotisaari hoitaa sen jälkeen hunajan purkkeihin saakka. Tähän väliin mahtuu monta työvaihetta. Ennen kuin voi alkaa mehiläistarhuriksi, täytyy tietysti hommata pesät ja niihin mehiläiset. Sitä ennen on syytä käydä jonkinlainen kurssi asian tiimoilta, koska ilman tarvittavia tietoja ei tarhaaminen onnistu. –Itse tosin hommasin ensi pesät ja menin kurssille vasta seuraavana talvena, muta suosittelen toimimaan toisessa järjestyksessä, Kotisaari vitsailee. Ennen kuin mennään tarkemmin mehiläisten tarhaamiseen, kerrotaan hukan tästä kesästä, joka on ollut hyvin poikkeuksellinen hunajan tuotannon kannalta. Normaalisti pesä tuottaa 50 kiloa Ensimmäinen hunajasato korjattiin jo juhannuksena. Näin aikaisin ei sitä ole saatu koskaan aiemmin. Lisäksi tuotanto on jatkunut hyvänä koko kesän helteistä huolimatta. Normaalisti yhden pesän tuotto on noin 50 kiloa kesän aikana. Tänä vuonna päästään huomattavasti korkeampiin lukemiin, ehkä jopa ennätyshyvään tulokseen. Kuningatar saattaa elää vuosia Itse pesä rakentuu aina yhden kuningattaren ympärille kokoontuneeseen parveen, jossa on kymmeniä tuhansia yksilöitä. Suurin osa niistä on työmehiläisiä, jotka ovat kaikki naaraita. Ne pitävät kuningattaresta huolta ja sen ainoa tehtävä on muniminen. Vielä näin elokuun alussakin se munii noin 2 000 munaa päivässä ja niistä syntyy joka päivä uusia yksilöitä. Kasvaminen munasta valmiiksi mehiläiseksi kestää 21 vuorokautta. Tarhatut mehiläiset elävät pesissä, joissa on useampi kerros. Kaksi alinta niistä on varattu asumiseen ja mehiläisten omaan ravintoon. Ylempien kerrosten kennoista korjataan hunaja. Jokaisessa pesässä on lisäksi pieni määrä urospuolisia kuhnureita, joiden ainoa tehtävä on kilpailla pariutumisesta kuningattaren kanssa. Kun tämä tehtävä on täytetty, ei niistä ole kuin riesaa. Siksi ne häädetään pesästä syksyä lähestyttäessä. Kuningattaren pariutuminen tapahtuu korkealla ilmassa, ja se säilyttää saamansa siemennesteen siittiörakossaan niin kauan kuin munii. Kuningatar saattaa elää useita vuosia. Pesässä ei kerrallaan voi olla kuin yksi kuningatar. Jos sinne tulee uusi, vanha poistuu oman väkensä kanssa, Talvesta mehiläiset selviävät tekemällä tiiviin pallon kuningattaren ympärille. Sen sisällä mehiläiset vaihtavat jatkuvasti paikkaa sisältä ulkokehälle ja selviävät näin kovemmastakin talvesta. "Alun perin alettiin tuottaa hunajaa siksi, että minä käytän hunajaa sokerin sijasta kaikkeen makeuttamiseen."