Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

Mäntän perustajasuku kokoontui synnyinseudullaan

Laajalle levinneen Mäntän alueen kantasuvun, Mäntsän, jälkeläiset kokoontuivat viikonloppuna Mäntässä. Samalla esiteltiin uusi asutushistoriallisen näkökulman sisältävä kirja Mäntsän suvun alkuvaiheista, sen levittymisestä ja Mäntän syntymisestä. Suku pitää sisällään yli kolmekymmentä Mäntän talosta lähtenyttä sukuhaaraa. –Uuden kirjan tavoitteena on ollut löytää kaikki mahdolliset Mäntän talosta lähtevät alenevat sukuhaarat ja johtaa ne vähintään 1800-luvulla syntyneisiin jälkeläisiin. Käytännössä tämä on tarkoittanut kymmentä jälkipolvea, kertoo kirjan toimittanut suvun jäsen Aarno Raittila . Kirjan tekeminen kesti Raittilan mukaan yli kolme vuotta ja viimeinen vuosi töitä on tehty ympäri vuorokauden. Raittilan mukaan työtä on paljon, koska heidän sukunsa pitää sisällään 30 000 henkilötietoa, jotka ovat suoraan Mäntsän talon jälkipolvia. –Tähän kirjaan meille tuli vain 10 000 henkilötietoa, mutta tietojen oikeellisuuden ja ristiriitaisuuksien läpikäyminen on vienyt valtavasti aikaa, Raittila toteaa. Raittilan mukaan kirja on tehty sillä ajatuksella, ettei kenenkään tarvitsisi enää etsiä suku- ja talotietoja 1800-lukua edeltävältä ajalta, koska ne on nyt koottuna kirjaksi. Kirja sisältää myös runsaasti arvokasta tietoa rinnakkaisten sukujen esipolvista, jotka avioliittojen kautta ovat jossakin vaiheessa liittyneet sukuun. –Tähän voisi sanoa, että kaikki vanhan Ruoveden alueen talot on moneen kertaan keskenään naitu, joten sukuhaaratkin kietoutuvat mielenkiintoisella ja moninaisella tavalla toisiinsa. Tämä kirja on tavallaan myös paikallista kulttuurihistoriaa, Raittila toteaa. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Raittilan toimittaman kirjan mukaan historiallinen vanha Suur-Ruoveden alue käsitti koko laajan erämaa-alueen, joka asutuksen ja hallinnon kehittyessä koostuu nykyisin lukuisista itsenäisistä kunnista. Uudelle Ajalle tultaessa, 1500-luvun alkupuolella, alueella ei ollut kiinteää taloasutusta, mutta se kehittyi nopeasti 1500-luvun jälkipuoliskolla. –Asutus laajeni ja uudistilat syntyivät paljolti alueen kantatalojen vaikutuksesta. Näin myös kantatalojen välille syntyi seuraavien vuosisatojen aikana avioliittojen kautta moninkertaiset sukusiteet, jotka johdattavat esipolvia etsivät sukututkijat kerta toisensa jälkeen samoihin kantataloihin ja yhteisiin esivanhempiin, Raittila kertoo. Suvun kantaisä on eräkalastajan poika Tuomas Niilonpoika Mäntsä , joka perusti talonsa Keuruskosken rannalle viimeistään 1572. Tuomas Niilonpoika on kotoisin Tyrvännön Uskelan Mäntsän talosta, josta käytiin kalassa Ruoveden erämaissa. –Hänen jälkipolvistaan on Tuomas Niilonpojan jälkeläisten sukuseura julkaissut lukuisia, eri sukuhaaroja koskevia sukujulkaisuja. Kirjoista ei kannata ottaa uusia painoksia, sillä tiedon määrä on lisääntynyt, julkaisujen tiedoissa on puutteita ja virheitä ja niissä esiintyy jopa vääriä sukujuontoja, Raittila kertoo. Mäntsän suku kokoontui lauantaina liki sadan hengen voimin Mäntän Klubilla. Seuraavan kerran he tapaavat sukujuhlissa kolmen vuoden päästä.