Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

Kirkkokansaa saapui rantaan veneillä

Sunnuntaiaamuna vähän ennen yhdeksää aamulla on vielä aika kolea ilma. Ruoveden satamaan on saapunut melkoinen joukko ihmisiä ottamaan vastaan kahta kirkkovenettä, jotka saapuvat pian rantaan. Niissä oleva väki on menossa siunaamaan pian paljastettavaa nälkävuosien muistoksi pystytettyä muistomerkkiä. Osa joukosta on pukeutunut 1800-luvun asuihin ja kaikki olivat pukeutuneet lämpimästi. Johtoveneen perässä istui Ruoveden eläkkeellä oleva kappalainen Kimmo Huilla , joka myös juonsi muistomerkin paljastustilaisuuden ja on ollut mukana vaikuttamassa muistomerkin saamiseen nykyiselle paikalleen. Juhlallisuuden alkoivat itse asiassa jo rannassa, jossa pidettiin lyhyt rukoushetki ja laulettiin virsi. Rannasta jatkettiin ristisaatossa kohti mäen päällä seisovaa kirkkoa, jonne alkoi kerääntyä koko ajan yhä enemmän väkeä. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Itse muistomerkki on sijoitettu näkyvälle paikalle sisääntuloportin ja kellotapulin väliin. Se on siinä paraatipaikalla muistuttamassa kaikkia siitä, että 150 vuotta sitten tässä maassa kuoltiin joukolla nälkään. Vuosi 1868 oli kaikkein pahin vuosi. Sitä ennen maata oli koetellut jo useampi perättäinen katovuosi. Ruovesi oli pahimpana nälkävuonna yksi kaikkein eniten kärsineistä pitäjistä koko maassa. Siellä kuoli vuonna 1868 1305 ihmistä, mikä oli lukumäärällisesti kuudenneksi eniten koko maassa. Vaikka nälkä merkittiin varsinaiseksi kuolinsyyksi vain neljällekymmenelle, löytyy nälkään viittaavia ilmauksia silloisessa kuolleitten kirjassa lukuisia. Vaikka hivutus, ajetus ja sulku. Yleisimmät kuolinsyyt olivat lämmin, lämpö ja poltto, pilkkukuume, lavantauti ja pikkulavantauti. Nälkävuoden muistomerkkiä oli toivottu ja pidemmän aikaa, mutta vauhtia tämän toiveen täyttämiseen saatiin muutama vuosi sitten pidetyistä luennoista, joissa sivuttiin nälkävuosia. Asialla olivat silloin eläkkeellä oleva kappalainen Kimmo Huilla ja seurakuntapastori Ville Vauhkonen . Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Itse muistokiven paljastustilaisuus tapahtui kellontarkasti aikataulussa ja muutenkin tilaisuus oli erittäin hyvin suunniteltu ja organisoitu. Siinä sanottiin satuttavasti kaikki olennainen, mutta ei mitään ylimääräisiä tyhjänpäiväisyyksiä. Vaikka äkkiseltään ajateltuna 150 vuotta on iäisyys, ei se suinkaan ole sitä. Nykyihmisen on hyvä muistaa, että vain muutama sukupolvi sitten tässäkin maassa kuoltiin nälkään. Nyt ruokaa tuntuu riittävän poisheitettäväksi saakka. Kukaan ei kuitenkaan pysty takaaman, että nykyinen yltäkylläisyys jatkuu loputtomiin. Paikalla ollut runsaslukuinen kuulijakunta pääsi kuulemaan juuri tähän tilaisuuteen erinomaisesti sopivaa Jumalan sanaa. Ehkä kaikkein eniten kuulijoita kosketti muistokiven löytäjän ja idean sen pystyttämisestä esittäneen Raimo Salmisen puhe. Siinä hän kertoi kiven löytämisestä ja siitä, kuinka idea kohtuullisen nopeasti alkoi kehittyä toteuttamiskelpoiseksi suunnitelmaksi. Pari vuotta siinä meni, mutta nyt muistomerkki on kaikkein nykyihmisten ja myös tulevien sukupolvien ihailtavana aivan Ruoveden kirkon portin pielessä. Raimo Salminen löysi matalan laakean kiven Korpelan talon Kauhaniemen talon mailta. Kivi on muodoltaan Ruoveden pitäjän kaltainen. Sen kolmikulmaisuus viittaa pitäjän kuulumista kolmeen lääniin. Kiven mataluus ilmaisee ihmisten iän jääneen lyhyeksi ja sen laajuus kertoo, että kuolleita oli paljon. 3-kulmaisuus viittaa myös siihen, että vaikka ihmiset haudattiin joukkohautaan, heidät siunattiin kolmiyhteisen Jumalan nimeen. Kivessä voi nähdä myös sydämen muodon.