Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

Simo Simon: Kun Ukonselkä oli niin kaunis

Lähes tasan vuosi sitten Kolhoon muuttanut Simo Simon on vastassa pihamaalla. Hän ohjaa vieraan 50-luvun lopulla rakennetun puutalon yläkertaan, jossa hän tällä hetkellä pitää majaansa yhdessä kahden kissan kanssa. Alakerta on vielä remontissa, eikä siellä voi toistaiseksi asua, mutta ihan hyvin yksi mies sopii vintillekin. –Kuten huomaat, olemme taidekaupungissa, virnistää Simon, kun katselen kirjavaksi maalattuja seiniä. Hänen mukaansa vintillä on ennen hänen tänne tuloaan asunut nuorisoa ja se on kyllä helppo uskoa. Pöydällä on veivattava vanhanaikainen grammari merkiltään His Masters Voice. –Koska olemme Hepolassa, soitan sinulle aluksi paikkaa sopivan kappaleen. Täällä ei ole sähköjä ja siksi minulla on tuollainen vanhanaikainen grammari. Hän kääntää neulan päälle ja soittimesta alkaa tulvia ensimmäisiä tahteja Tapio Rautavaaran esittämästä kappaleesta Hummani Hei . Pian paljastuu, että on Simonilla itselläänkin joskus ollut suomenhevonen ja onpa se leipä hänelläkin ollut aika pieninä palasina maailmalla. Sillä suomenhevosella tuli aikoinaan tehtyä jonkin verran maataloustöitä ja niitä muita töitä on ollut useampia, kuten myös ammatteja. Nyt ollaan kuitenkin Kolhossa ja herää kysymys, mikä sai miehen muuttamaan Lahden seudulta ja tarkemmin Hollolasta hänelle täysin tuntemattomaan paikkaan? –Tori.fi, vastaa Simon turhia kursailematta. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. No, ehkä siihen tarvittiin kuitenkin jotain muutakin. Simon oli myyty mies, kun hän kauniina elokuisena päivänä ajoi kohti Kolhoa ja katseli sillalta Ukonselkää. –Olihan tämä paikka huonossa kunnossa, mutta ei hintakaan päätä huimannut ja aika pian tein päätöksen, että muutan tänne, kertoo Simon. Kolhoa lähin paikka, jossa Simon oli aiemmin vieraillut, on Keuruun Ekokylä. Siellä hän oli opastamassa paikallista väkeä, kun he joskus aikoinaan hommasivat sinne hevosen. Ekologinen ajattelu on kulkenut Simonin matkassa lähes koko iän. Hän on harrastanut luomuviljelyä, vaikka ei mielellään käytäkään sanaa luomu. Hän puhuu mieluummin biologisesta viljelystä. Omalla pihamaallaan mies viljelee tällä hetkellä ainakin perunaa ja papuja. Viljelyn lisäksi kuvioihin on tullut pienimuotoinen mehiläisten hoitaminen. Pesiä on tällä hetkellä kaksi. Mehiläistarhauksesta vielä sen verran, että asioilla on joskus, tai aika useinkin, taipumus ratketa parhain päin aivan itsestään. Simon oli tuonut veljensä vanhat mehiläispesät pihamaalleen ja hänen ollessa pari viikkoa reissussa, sinne oli asettunut yhdyskunta ja kesällä hän vielä pyydysti puusta toisen yhdyskunnan. Mehiläisten hoito on tällä hetkellä Simon mieliharrastuksia. No kuinka nämä kolholaiset ovat ottaneet vieraan miehen vastaan? –Ei ole vastaanottamisessa ollut valittamista. Esimerkiksi viime jouluna kun olin täällä ihan yksin, minua pyydettiin naapuriin jouluaterialle. Vähän myöhemmin pyysi toinen naapuri, kun kerroin, että olin jo luvannut mennä toiseen paikkaan, hän pyysi tulemaan joulupäivänä, kertoo Simon. Muutenkin hän kertoo olevansa ainakin näin kesäisin aika tavalla tekemisissä lähimpien naapureiden kanssa. Eritoten mehiläisten hoito on herättänyt paljon kiinnostusta. Pikku hiljaa on myös Kolhon historia tullut tutuksi ja ennättää vielä tulla entistä tutummaksi. Edessä on vielä paljon remontoitavaa ja laitettavaa, mutta onneksi ei ole kiirettä. Ei ole mitään hoppua Kolhosta pois. "Oletteko muuten koskaan kuulleet, kuinka veivattavassa gramofonissa säädetään äänenvoimakkuutta? No minäpä kerron, voimakkuutta säädetään neulan paksuudella. Mitä paksumpi neula, sitä kovempi ääni." Simo Simon