Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

Kaksoisroolit vesittävät johtamista – Kaupunginhallitus käsittelee maanantaina tuplamiehitysten poistamista

Mänttä-Vilppulan kaupunginhallitus käsittelee maanantaina, voidaanko sen jäseniä nimittää tytäryhtiöihin. Mänttä-Vilppulan kaupunki sallii kaupunginhallituksen jäsenten kaksoisroolit tytäryhtiöidensä hallituksissa. Maanantaina 10. syyskuuta kaupunginhallituksen puheenjohtaja Timo Tukia (tilapäinen valtuustoryhmä) esittää konserniohjeeseen muutosta siten, että kaupunginhallitus päättäisi luopua kaksoisrooleista. Esityksen mukaan kaupunginhallitus päättää, että tytäryhtiöiden hallitukset velvoitetaan kutsumaan koolle ylimääräiset yhtiökokoukset, joissa tulee valita yhtiöiden hallitukset uudelleen siten, että niihin ei tule valita kaupunginhallituksen jäseniä tai varajäseniä eikä johtavia viranhaltijoita, ja että yhtiöiden hallitusten kokoonpanot täyttävät tasa-arvolain vaatimukset. Kaupunginhallituksen lisäksi esitys koskee johtavia viranhaltijoita. Esimerkiksi kaupunginjohtaja Markus Auvinen toimii Mäntän Jääareena Oy:n toimitusjohtajana. Kaupunginhallitus osa konsernijohtoa Uudessa Kuntalaissa kaupunginhallituksen esteellisyystulkintoja tiukennettiin, mutta kaksoisrooleja ei kielletty. Mänttä-Vilppulan kaupunginhallituksen yhdeksästä jäsenestä seitsemällä on hallituspaikka- tai varajäsenyys kaupungin tytäryhtiöiden hallituksessa (KMV 6.9.18). Kuntaliiton johtavan lakimiehen Kirsi Monosen mukaan Mänttä-Vilppulan kaupunginhallituksen kaksoisrooleja on useita. Siitä seuraa ongelmia kaupunginhallituksen työskentelyyn ja konsernijohtamiseen. Kaupunginhallituksen jäsenet kuuluvat lakisääteisesti kunnan konsernijohtoon kaupunginjohtajan lisäksi. Konsernijohto vastaa kuntakonsernissa omistajaohjauksen toteuttamisesta sekä konsernivalvonnan järjestämisestä, jollei hallintosäännössä toisin määrätä. Monosen mukaan kaksoisroolissa oleva kaupunginhallituksen jäsen ei voi osallistua keskusteluun ja päätöksentekoon kaupunginhallituksessa sen kaupungin tytäryhtiön asioista, minkä hallitukseen hän kuuluu. Tällöin kaupunginhallituksen jäsen poistuu kaupunginhallituksen kokouksesta ja tilalle tulee varahenkilö. Raportoinnin pitää olla riittävää Kaupunginhallituksen jäsentä voidaan kuulla asiantuntijana kyseisestä yhtiöstä kaupunginhallituksessa. Kaksoisrooleja pitävät luottamushenkilöt puolustavat usein linjaansa tiedonkulun parantamisella yhtiön ja kaupungin välillä. –On ristiriitaista, että kaupunginhallituksen jäsenellä on keskeinen rooli konsernijohdossa, jonka pitää ohjata tytäryhtiöitä. Kaksoisroolit vesittävät tämän. Jotkut kunnat ovat laajentaneet konsernijohtoa kirjaamalla hallintosääntöön mahdollisuuden valita sinne muita jäseniä. –Mikä on konsernijohdon rooli? Miten kunnan tytäryhtiöitä valvotaan ilman, että siellä on kaupunginhallituksen jäseniä? On tärkeää, että konsernijohdon tiedonsaanti tytäryhtiöiltä turvataan sopimalla ajantasaisesta ja riittävästä raportoinnista, Mononen korostaa. Kaksoisrooleista kysytään paljon Kaksoisroolit puhuttavat kunnissa. Kuntaliitolta kysytään ja halutaan varmistua, miten organisaatio tulisi rakentaa. Kaksoisjäsenyyksiä on harvoin kirjattu kunnan hallintosääntöön, vaan Monosen mukaan on sovittu poliittiset pelisäännöt siitä, ettei kaupunginhallituksen jäseniä valita kaupungin tytäryhtiöiden hallitukseen. Jos pelisäännöt halutaan kirjata johonkin, ne on Monosen mukaan parempi laittaa konserniohjeeseen. Keuruu kelpaa malliksi Keuruun kaupunki antoi selkeät ohjeet viime vuonna konserniohjeessa kaksoisroolien estämiseksi. Kaupunginhallituksen lisäksi tytäryhtiöiden hallituksiin ei saa valita kaupunginvaltuuston puheenjohtajistoa tai kaupunginjohtajaa. Näin Keuruulla: –Tytäryhteisöjen hallitusten kokoonpanoissa otetaan huomioon yhteisön toimialan edellyttämä riittävä talouden ja liiketoiminnan asiantuntemus. Hallitusten jäsenten valinnassa kiinnitetään lisäksi huomiota jäsenten riippumattomuuteen ja mahdollisten eturistiriitojen vaikutukseen yhteisön hallituksen toimintaan. Eturistiriitoja voi olla esimerkiksi tytäryhteisön kanssa kilpailutilanteessa toimivalla yhteisöllä. Myös yhteisön sisäiset esimies-, alais- ja toimeksiantosuhteet voivat aiheuttaa eturistiriitoja, mikä on huomioitava hallitusten valinnassa. –Erityisesti markkinoilla toimiminen ja kannattavan liiketoiminnan johtaminen edellyttävät hallituksen jäseniltä yhteisön toimialan talouden ja liiketoiminnan tuntemusta. Lähtökohtana on, että hallituksen jäsenillä on oltava kyky tasavertaiseen keskusteluun yhtiön toimivan johdon kanssa. –Hallitusten kokoonpanossa huomioidaan myös yhteisön toimiala ja toiminnan laajuus sekä yhteisön strateginen merkitys kaupunkikonsernissa. Konsernijohtoon tai valtuuston puheenjohtajistoon kuuluvaa henkilöä ei voida nimetä tytäryhteisön hallitukseen. Myöskään tytäryhteisön palveluksessa olevaa työntekijää ei voida nimetä omistajan edustajana saman tytäryhteisön hallitukseen.