Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

Kirja on puolustuspuhe suomalaiselle kunnalle

Kunnanjohtajaksi Juupajoelle Hannu Koski , 67, tuli vuonna 1982 ja jäi eläkkeelle vuonna 2012. Kirjan Kunnan puolustus , 158 s. Warelia, 2018, voi määritellä ammatillisiksi muistelmiksi. Kirja perustuu pitkälti työvuosina kertyneisiin dokumentteihin: kirjoituksiin, artikkeleihin ja mielipiteisiin. Eläkkeelle jäädessä Koskella oli mielessä kirjan kirjoittaminen, mutta lopullinen päätös kirjoittaa syntyi lokakuussa 2017 ja kirja valmistui toukokuussa 2018. Päätöksenteko vielä demokraattista Keskeinen syy kirjan tekoon oli se, että Koski kokee Suomen paikallishallintojärjestelmän hyväksi, sellaisena kuin se nyt on. Hyväksi järjestelmän tekee hajautettu päätöksenteko, joka on joustavaa ja demokraattista. Kirja etenee kronologisesti, ensin Koski kertoo lapsuudestaan, nuoruudestaan sekä opiskelustaan, sitten seuraavat työelämäkokemukset. Kunta-alalle Koski arvelee päätyneensä partioharrastuksen takia, koska partiossa oppi kantamaan vastuuta, myös muista. Kirjaa leimaa pitkälti taloudesta puhuminen. Koski on opiskellut Tampereen yliopistossa hallintotieteiden kandidaatiksi. Työura alkoi varsinaisesti Köyliöstä ja Ruovedeltä, taloussihteerin töistä. Viiden vuoden päästä hänet valittiin Juupajoen kunnanjohtajaksi. –Kirjan pääasia ei ole kertoa mitä minä koin kunnanjohtajana, vaan mikä on ollut koko kunta-alan muutos viimeisten 30–40 vuoden aikana, kertoo Koski. Kirjasta voi lukea jotain myös tulevaisuudesta. Maakunta-soten toteutuessa kaavaillusti, kunta ei enää jatkossa huolehdi kuntalaistensa elinvoimasta, vaan oman itsensä elinvoimasta, näin käy kun terveys- ja sosiaalipalvelut viedään maakunnille. Kirjassa tuodaan esiin monia näkemyksiä, eivätkä ne kaikki läheskään ole Kosken omia, jotka puolustavat nykymuotoista kuntaa ja sen palvelujärjestelmää. Sen vastakohtana on valtion johtama keskitetty palvelujärjestelmä, jota edustaa maakunta. Koski kertoo, että hänen opiskeluaikanaan kunta-alalla oli nousukausi, joka huipentui 1990-luvun lamaan, kun kunnat saivat paljon vapauksia toimintaansa. Kuntarakenne puhe alkoi kuitenkin voimistua ja päädyttiin Paras-lakiin. Kuntien yhdistämisajatus päätyi 2010-luvulla jo siihen pisteeseen, että tavoiteltiin Suomen kuntamääräksi 70 kuntaa, mikä epäonnistui. Kirjan lopussa on käsitelty sotea ja maakuntauudistusta ja päädytään siihen, että toteutuessaan kaavaillulla tavalla, kunnat tulevat olemaan aivan erilaisia kuin mihin olemme tottuneet. Maakuntauudistus – kevytmalli Koski on jo aikanaan esittänyt eräänlaista maakuntamallin kevytversiota, koska sairaanhoitopiirit ja koulutuskuntayhtymät ovat jo maakunnallisia toimijoita, joissa kunnat ovat vain rahoittajina. –Miksei maakuntia voisi muodostaa ensin näiden toimintojen ympärille, silloin niiden tehtävät olisivat alusta asti myös selkeät, pohtii Koski. Kirjan lopussa on sivu, jossa on lueteltu kiinnostuneille kirjoja, joissa käsitellään kunta-alan asioita. Lisäksi on kuntaluettelo ja henkilöluettelo, niistä kunnista ja ihmisistä, jotka kirjassa esiintyvät. Hannu Koski esittelee kirjaansa Juupajoella Kopsamon kylätalolla perjantaina 14. syyskuuta illalla. "Kunta ei enää jatkossa huolehdi kuntalaistensa elinvoimasta, vaan oman itsensä elinvoimasta."