Uutiset Elämänmeno Puheenvuoro Urheilu Näköislehti Kaupallinen yhteistyö Verotiedot Blogit

Metsä Tissue 150 vuotta: Apteekkari perusti paperitehtaan – Neljän patruunan aika kesti yli 140 vuotta

Apteekkari Gustaf Adolf Serlachius purjehti Pegasus-purjeveneellään Tampereelta Mänttään syyskuussa 1868. Serlachius saapui Mänttään 17. syyskuuta. Mukana tulleet pohjalaiset kirvesmiehet alkoivat samana päivänä rakentaa puuhiomoa, Serlachiuksen ensimmäistä teollisuuslaitosta. Mäntästä G.A. Serlachius Oy:n toiminta laajeni monille muille paikkakunnille, kuten Tampereelle, Jyväskylään, Vilppulaan ja Vammalaan. Näillä sivuilla keskitytään Mäntän tehtaaseen, josta yhtiön 150-vuotinen historia sai alkunsa. Serlachius oli aikaansaava ja kaukonäköinen yrittäjä. Hän ei halunnut tuttavansa Idestamin pyynnöstä alkaa yhtiökumppaniksi tämän puuhiomoon, vaan hän halusi perustaa oman yrityksen. Mäntästä kosken rannalta Serlachius löysi sopivan paikan unelmansa toteuttamiseen ja hän osti maa-alan koskineen. Keväällä 1868 puuhiomo aloitti toimintansa, ja massapaaleja vietiin etupäässä Venäjälle. Mänttään ei tuohon aikaan ollut maayhteyksiä, joten kesällä massapaalit rahdattiin vesitse Kuorevedelle, mistä ne kuljetettiin hevosrattailla Länkipohjaan, sieltä edelleen höyrylaivalla Valkeakoskelle ja vesiteitse Hämeenlinnaan rautatien varteen. Talvisin tuotteet vietiin hevoskyydeillä. G.A. Serlachius alkoi syksyllä 1880 rakennuttaa Mänttään paperitehdasta Paperikone käynnistettiin toukokuussa 1881. Toinen paperikone hankittiin seuraavana vuonna. Vilppulaan rakennettu toinen puuhiomo varmisti raaka-aineen paperitehtaalle. Mänttään nousi toinen puuhiomo 1889. Paperia valmistui tuona vuonna 1 823 tonnia. Yhtiön 100-vuotishistoriikissa kerrotaan, että uusi hiomo oli tarpeen Mäntässä, sillä tulipalo vuonna 1890 tuhosi vanhan hiomon ja puisen paperitehtaan maan tasalle. Palon jälkeen rakennettiin uusi tehdas tiilestä. Sinne tilattiin kolme paperikonetta. G.A. Serlachius paini taloushuolien kanssa ja investointeja rahoitettiin lainoilla ja vekseleillä. Vuodesta 1893 liike joutui velkojien hallintaan G.A. Serlachiuksen loppuelämän ajaksi. Kulkemisyhteydet paranivat, kun Mänttä liitettiin rataverkkoon. Vilppulasta Mänttään rakennettiin kapearaitainen rata vuonna 1899. Osa Pohjanmaan radasta oli avattu vuonna 1880, mikä helpotti Mäntän tuotteiden pääsyä markkinoille. Kauppaneuvoksen arvonimen saanut G.A. Serlachius kuoli vuonna 1901. Gösta jatkoi G.A. Serlachiuksen työtä Serlachiuksen työtä jatkoi menestyksellisesti kauppaneuvoksen veljenpoika Gösta Serlachius , aluksi Mäntän tehtaan isännöitsijänä ja vuodesta 1913 toimitusjohtajana. Vuonna 1902 toiminimi muutettiin osakeyhtiöksi G.A. Serlachius Aktiebolag. Gösta Serlachiuksen kaudella yhtiö nousi yhdeksi maan suurimmista metsäyhtiöistä. Yksi merkittävä vaihe oli selluloosatehtaan käynnistyminen vuonna 1914. Mekaanisen massan lisäksi nyt voitiin valmistaa myös kemiallista massaa. Serlachius aloitti toilettipaperin tuotannon ensimmäisenä Suomessa silkkipaperisista arkeista 1908. Tuotetta myytiin aluksi häveliäisyyssyistä apteekeissa. Voipaperin tuotanto alkoi 1909 ja ruoanlaittopapereiden tuotanto 1924. Yhtiö alkoi ostaa metsätiloja raaka-aineen turvaamiseksi tehtaalleen, myös koskiosuuksia hankittiin Keski-Suomesta lisääntyvän voimantarpeen tyydyttämiseksi. 1930-luvulla Serlachius toi markkinoille ensimmäiset pehmopaperilautasliinat ja -käsipyyhkeet Suomessa. Gösta Serlachius kuoli vuonna 1942. GAS:n johtoon tuli R. Erik Serlachius , joka oli ensimmäinen Mäntässä syntynyt Serlachiuksen patruuna. Samana vuonna yhtiö listattiin pörssiin. Vaikeiden sotavuosien jälkeen R. Erikin tehtävänä oli yhtymän johtaminen rauhan oloihin hävityn sodan jälkeen. Ensimmäiset työehtosopimukset hyväksyttiin GAS:lla 1945. Yhtiön logona oli alun perin Kotka-merkki, joka säilyi aina 1960-luvulle saakka, jolloin tehtaan 100-vuotisjuhlien yhteydessä otettiin käyttöön Serla-tuotemerkki. Nykymuotoisen pehmopaperin valmistus alkoi Mäntässä vuonna 1961, kun tehtaalla käynnistyi Suomen ensimmäinen pehmopaperikone. G.A. Serlachius Oy:n johto vaihtui vuonna 1968 yhtiön täyttäessä sata vuotta Toimitusjohtajaksi 1.1.1969 tuli mänttäläissyntyinen, R. Erikin poika ekonomi Gustaf Serlachius . Mäntässä alkoi 1970-luvulla kierrätetyn massan tuotanto eli keräyspaperia alettiin käyttää pehmopaperin tuotannossa. Merkittävä käänne tapahtui vuonna 1986, kun Serlachius yhdistyi Metsäliiton Teollisuus Oy:n kanssa ja syntyi Metsä Serla Oyj. KMV-lehti uutisoi 3.1.1987: –Vuoden vaihtumisen myötä virallistunut G.A. Serlachiuksen ja Metsäliiton Teollisuus Oy:n järkiavioliitto muutti perusteellisesti entisen perheyrityksen kuviot. Nyt Serlachiuksen omistajia on 100 000. Metsä-Serlan omistajien lukumäärä on suomalaisten teollisuusyritysten suurin. Edelle pääsevät enää vain pankit, Metsä Serlan tiedotusjohtaja Pekka Kivelä kommentoi. –Fuusiopäätös oli oikea. Sillä toteutettiin kehitystä, johon oli pakko mennä. Suurentamalla yrityksen kokoa helpotetaan riskinottokykyä, annetaan mahdollisuuksia kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Vastassa Metsä-Serlalla on isot ulkomaiset yritykset, Suomen mittapuussa yhtiö on iso, toiseksi suurin, mutta maailman tasolla yhtiö on vasta 50. suurin puunjalostusyritys. Fuusion vuoksi yhtiön pääkonttori siirtyi Espooseen. Gustaf Serlachius ei siirtynyt fuusiossa Metsä-Serlan toimitusjohtajaksi vaan hän jatkoi hallituksen päätoimisena puheenjohtajana. Serlachius jäi eläkkeelle 1992 ja vaihtoi Metsä-Serlan osakkeensa Repolan osakkeiksi. Mäntän viimeinen patruuna Gustaf Serlachius kuoli syksyllä 2009. Metsä-Serla vaihtoi nimensä M-realiksi ja Mäntän tehtaan kehitys jatkui osana isoa kansainvälistä konsernia. Vuonna 1997 Metsä-Serlan pehmopaperiryhmästä muodostettiin itsenäinen yhtiö, joka sai nimen Metsä Tissue. Laajentuminen Pohjoismaista muuhun Eurooppaan alkoi. Nykyään Metsä Tissuella on tehtaita viidessä maassa.